Maahanmuuttajat pulkkailevat Muhoksella. Kuva: Ville Honkonen / IS
Maahanmuuttajat pulkkailevat Muhoksella. Kuva: Ville Honkonen / IS

Muualta muuttaneet solahtavat ympäröivään kulttuuriin nopeammin kuin mitä usein oletetaan, raportoivat brittitutkijat.

Maahanmuuttajien ajattelutavat ja arvot samankaltaistuvat yhdessä sukupolvessa uuden kotimaan kantaväestön näkemyksien kanssa. Näin havaitiin tutkimuksessa, jossa vertailtiin Bangladeshista muuttaneita ja heidän Britanniassa syntyneitä lapsiaan syntyperäisiin britteihin.

Alex Mesoudi Exeterin yliopistosta kollegoineen luotasi siirtolaisten arvojen muuttumista itälontoolaisella asuinalueella, jolla asuu paljon bangladeshinbrittejä. Osallistujista 108 oli ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia: he olivat syntyneet ja kasvaneet Bangladeshissa ja muuttaneet Iso-Britanniaan yli neljätoistavuotiaina.

Tutkituista 79 taas oli toisen polven siirtolaisia, tässä tapauksessa kahden Bangladeshista muuttaneen vanhemman jälkeläisiä, jotka olivat syntyneet ja kasvaneet Britanniassa. Syntyperäisiä brittejä oli mukana 99.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Psykologiset mittarit paljastivat eroja ensimmäisen sukupolven siirtolaisten ja kantaväestön välillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Bangladeshista muuttaneet olivat muun muassa yhteisöllisempiä: he olivat esimerkiksi perhekeskeisempiä ja motivoituneempia ryhmätyöhön kuin kantaväestö. Saman asuinalueen syntybritit olivat vastaavasti yksilöllisempiä.

Toinen ilmeinen ero oli se, miten ihmiset tapaavat selittää toistensa tekemisiä.

Kantaväestö, kuten länsimaalaiset yleensä, näkivät henkilön toiminnan kumpuavan tämän sisäsyntyisistä ominaisuuksista. Jos esimerkiksi opiskelija pärjäsi huonosti kokeessa, se oli syntyperäisten brittien mielestä tämän tyhmyyden tai laiskuuden syytä.

Bangladeshista tulleet puolestaan selittivät huonoa menestystä kuten ei-länsimaisissa kulttuureissa usein tehdään: tilanteella. He saattoivat esimerkiksi sanoa, että opiskelijan huono menestys johtui tuen puutteesta tai liian vaikeasta kokeesta.

Yhdessä sukupolvessa erot kuitenkin lientyivät merkitsevästi, tutkijat huomasivat.

Toisen polven britinbangladeshit olivat vähemmän yhteisöllisiä kuin heidän vanhempansa, ja he painottivat enemmän yksilöllisiä taipumuksia kuin olosuhteita ihmisten toiminnassa.

Muutos tapahtui, vaikka toisen polven siirtolaiset edelleen jakoivat monia kulttuurisia piirteitä vanhempiensa kanssa. Esimerkiksi lähes kaikki olivat edelleen muslimeja ja puhuivat bengalia.

Mesoudi uskoo tuloksen vihjaavan, että integroituminen on paljon tehokkaapaa kuin yleisesti otaksutaan.

Hän sanoo toivovansa, että tutkimus lievittää pelkoja, joiden mukaan maahanmuuttajien sopeutuminen epäonnistuu sosiaalisten ja kulttuuristen erojen takia.

”Kyselyjen mukaan puolet brittiväestöstä uskoo, ettet voi olla ’todellinen britti’ ilman, että olet brittiläistä sukujuurta. Tutkimuksemme kuitenkin osoittaa, että muutos kohti samoja arvoja ja ajattelutapoja tapahtuu nopeasti – jopa siitä huolimatta, että toisen polven maahanmuuttajat säilyttävät sukunsa kielen ja uskonnon”, Mesoudi sanoo Exeterin yliopiston tiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi Plos One.

Sisältö jatkuu mainoksen alla