Useampi kuin joka kymmenes pohjoissavolainen suhtautuu tulevaisuuteensa toivottomasti, ja valtaosalla heistä tunne on pysyvä. He eivät kykene ajattelemaan itsestään tai tulevaisuudestaan mitään hyvää. Terveystieteiden maisterin Kaisa Haataisen mukaan

Useampi kuin joka kymmenes pohjoissavolainen suhtautuu tulevaisuuteensa toivottomasti, ja valtaosalla heistä tunne on pysyvä. He eivät kykene ajattelemaan itsestään tai tulevaisuudestaan mitään hyvää. Terveystieteiden maisterin Kaisa Haataisen mukaan väitöstutkimuksen tuloksia voi hyvin perustein yleistää myös koko väestöön.

Tunteen taustalla ovat taloudelliset huolet ja ristiriidat työpaikan ihmissuhteissa. Miehiä painaa sen hetkinen elämäntilanne, kuten oman talouden järkkyminen tai työttömyys. Naisia kaivertavat lapsuuden ikävät kokemukset esimerkiksi perheväkivalta, ankara kasvatus, alkoholiongelmat ja vanhempien huonot välit. Toivottomuus yhdistetään yleensä masennukseen. Sitä pidetään myös merkittävänä yksittäisenä itsemurhalle altistavana tekijänä.

Vuosina 1999 ja 2001 Kuopion yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikassa tehty tutkimus perustuu kansainvälisesti tunnetuun toivottomuusmittariin, joka koostuu 20 väittämästä. Kyselyyn vastasi lähes kaksi tuhatta 25 - 64-vuotiasta pohjoissavolaista.