Suomalaisten vuosittain saamasta säteilyannoksesta sadasosa on peräisin 15 vuotta sitten Ukrainassa sattuneesta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Vuotuinen säteilyannos on 3,7 millisievertiä.
Onnettomuuden vaikutus näkyy selvimmin kaloissa, sie...

Suomalaisten vuosittain saamasta säteilyannoksesta sadasosa on peräisin 15 vuotta sitten Ukrainassa sattuneesta Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta. Vuotuinen säteilyannos on 3,7 millisievertiä.

Onnettomuuden vaikutus näkyy selvimmin kaloissa, sienissä, riistaeläimissä ja metsämarjoissa. Säteilyturvakeskuksen (STUK) mukaan luonnonantimien radioaktiivisuuspitoisuudet ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niiden käyttöä ole syytä millään tavoin rajoittaa.

Tshernobylin kokonaissäteilyannoksesta puolet on peräisin elintarvikkeista ja puolet ympäristöstä tulevasta ulkoisesta säteilystä. Kolme neljäsosaa elintarvikkeiden aiheuttamasta annoksesta kertyy luonnosta saatavista elintarvikkeista.

Onnettomuusreaktorista levisi radioaktiivisia aineita laajoille alueille pohjoisella pallonpuoliskolla, eniten lähialueille Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Myös Pohjoismaihin ja useisiin Etelä- ja Keski-Euroopan maihin kulkeutui merkittäviä määriä radioaktiivisia aineita. Suomessa ilmavirtausten mukana kulkeneet radioaktiiviset aineet tulivat maahan pääasiassa sateen mukana. Siksi laskeuman suuruus vaihtelee eri paikkakunnilla

Maailman vakavin ydinvoimalaitosonnettomuus sattui Tshernobylissä Ukrainassa 26.4.1986 eli 15 vuotta sitten. Säteilyturvakeskus on tuottanut onnettomuuden vaikutuksista tietopaketin, jonka löydät täältä.