Lähivuosikymmeninä talvet lyhenevät ja leudontuvat. Kuva: Getty Images
Lähivuosikymmeninä talvet lyhenevät ja leudontuvat. Kuva: Getty Images

Lounaisimmassa Suomessa talven määritelmä ei täyty joka vuosi.

Suomen ilmastovyöhykkeellä termiseksi talveksi lasketaan se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on alle nolla astetta.

Jo 1990-luvulla esiintyi vuosia, joina terminen talvi jäi etenkin Etelä-Suomessa hyvin lyhyeksi. Tällä vuosituhannella ne ovat yleistyneet.

Tulevaisuudessa suuntaus näyttää jatkuvan. Ilmastomallien tulosten perusteella terminen talvi lyhenee Pohjois-Suomessa keskimäärin noin viidellä, Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksällä päivällä kymmenessä vuodessa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vuosisadan puolivälin tienoilla terminen talvi näyttää lounaisimmassa Suomessa jäävän tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sääolot vaihtelevat silti vuodesta toiseen tulevaisuudessakin. Joinakin talvina pakkanen paukkuu ja etelää myöten tupruttaa lunta.

Kuinka voimakkaasti talvet todellisuudessa lyhentyvät ja leudontuvat, riippuu kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Hiilidioksidipäästöjä tiukasti rajoittamalla muutos jää pienemmäksi.

Sademäärä kasvaa

Talvien sademäärät vaihtelevat tulevaisuudessa vuodesta toiseen samaan tapaan kuin tähänkin asti.

Keskimääräinen sademäärä kasvaa, mutta koska vuotuinen sadanta vaihtelee hyvin voimakkaasti, sademäärien muutosten osoittaminen tilastollisesti merkitseviksi ei todennäköisesti onnistu vielä lähivuosikymmeninä.

Hyvin monien mallien perusteella lämpötilojen vaihtelut näyttävät talviaikaan tasaantuvan. Kovimmat pakkaset lauhtuvat, mutta toisaalta huippulämpötilat eivät nouse samaa tahtia. Tähän liittyy kuitenkin pieni epävarmuustekijä: pohjoisten merien jääpeitteen hupeneminen saattaa lisätä ilmavirtauksia, jotka osaksi kumoavat lämpötilavaihtelujen vaimentumisen.

Lämpötilan heilahtelu saman vuorokauden sisällä pakkasen ja suojasään välillä lisääntyy talvikuukausina mutta vähenee keväällä ja syksyllä niin, että entistä useammin lämpötila pysyttelee jäätymispisteen yläpuolella koko vuorokauden.

Jos ilmasto lämpenee hyvin voimakkaasti, näin saattaa käydä vuosisadan loppupuolella eteläisimmässä Suomessa myös keskitalvella.

 

Lue lisää

Helmikuun Tiede-lehdessä on laaja kooste, johon on kerätty asiantuntijoiden vastauksia lukijoiden kysymyksiin talvesta. Lähes neljänsadan kysymyksen joukosta poimimme yleisimmät ja kiehtovimmat. Eniten lukijoita askarruttivat ihmisen sopeutuminen kylmään, lumihiutaleiden rakentuminen ja talvien muuttuminen. 

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla