Golfia saattoi pelata tammikuun puolivälissä Pickala Golfissa Siuntiossa. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Golfia saattoi pelata tammikuun puolivälissä Pickala Golfissa Siuntiossa. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Suomen talvet lämpenevät nopeammin kuin kesät.

Kuluvan kaltainen talveton talvi antaa esimakua tulevaisuuden Suomen säästä. Ilmaston lämmetessä talvet lyhenevät paikoin jopa kaksi kuukautta ja jäävät usein kokonaan tulematta.

Ennusteet perustuvat Ilmatieteen laitoksen tutkijan Kimmo Ruosteenoja ja hänen työtovereidensa vastailmestyneeseen tutkimukseen. Siinä he arvioivat, miten Pohjois-Euroopan ja sen mukana Suomen vuodenajat muuttuvat, kun ilmasto lämpenee.

Kaikkein eniten talvi lyhentyy Lounais-Suomen rannikko­alueella. Etelä-­Pohjanmaalta Länsi-­Uudellemaalle ulottuvalla rannikko­kaistaleella talvi jäisi tulematta tämän vuosisadan puolivälin tienoilla useammin kuin joka kolmas vuosi.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Helsinki osuu kaistaleelle, jossa talven puutumisen todennäköisyys on tuolloin runsaan 20 prosentin luokkaa. Toisin sanoen noin joka viides terminen talvi pysyy poissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Terminen talvi lasketaan alkavaksi, kun lämpötila laskee pakkasen puolelle ja pysyttelee tämän jälkeen pääosin miinuksella vähintään kolmen viikon ajan.

Tutkijat vertasivat vuosien 2040–2069 vuodenaikoja aikaisempaan eli vuosien 1971 ja 2000 väliseen jaksoon. Tuolloin talvi jäi Lounais-Suomen rannikkoseudullakin hyvin harvoin kokonaan tulematta.

Talvettoman vuoden todennäköisyys oli tällä Suomen leudoimmalla alueellakin yksi kahdestakymmenestä. Helsingissä se oli samalla ajanjaksolla yksi viidestäkymmenestä.

Tulevaisuus tietää myös lyhyempiä talvia, jotka alkavat entistä myöhemmin ja päättyvät entistä aikaisemmin.

Talven tulevassa pituudessa on Suomen sisällä suurta vaihtelua. Käsivarren Lapissa talvi lyhenee keskimäärin 30 päivää, mutta länsirannikolla peräti kaksi kertaa niin paljon eli 60 päivää.

Tutkijat käyttivät ennusteessaan niin sanottua RCP 4.5-päästökehityskulkua. Sen mukaan päästöjä onnistutaan vähentämään ja maapallon keskilämpötila nousisi vuosisadan puolivälissä kaksi astetta esiteollisesta ajasta.

Tässäkin päästökehityskulussa ilmastomallit ennakoivat erilaisia lämpötiloja. Kaksi astetta on mallitulosten keskiarvo.

Suomelle skenaario tarkoittaisi likimain nykyisen Puolan oloja. Talvet lämpenisivät tämän vuosisadan aikana kahdesta seitsemään astetta, kesät yhdestä neljään.

”Jos maapallon lämpeneminen onnistutaan pysäyttämään 1,5 asteeseen, muutokset jäävät jonkin verran pienemmiksi. Karkeasti arvioiden kaikista muutoksista noin neljäsosa jää pois”, Ruosteenoja sanoo.

Ruosteenoja muistuttaa, että talvet eivät tulevaisuudessakaan ole samanlaisia. Lauhat ja lumettomat talvet vaihtelevat lumisten pakkastalvien kanssa kuten nykyäänkin.

”Pitkät talvet vain käyvät yhtä harvinaisemmiksi. Tyypillinen talven kulku Etelä-Suomessa tulee olemaan sellainen, että on ajoittaisia pakkasjaksoja ja sitten on suojajaksoja, jolloin lumet saattavat sulaa pois. Se on ehkä perustalvi lähivuosikymmenininä.”

”Pitkät yhtenäiset talvet harvinaistuvat mutta sellaisiakin tulee joskus.”

Talvet lyhenevät enemmän kuin kesät pidentyvät. Kesän ohella voittajia ovat välivuodenajat kevät ja syksy, jotka pitenevät etenkin Etelä-Suomessa.

Uuden tutkimuksen julkaisi International Journal of Climatology -tiedelehti, ja se on vapaasti lehden sivulla luettavissa.

lokki
Seuraa 
Viestejä6088

Onko tuo "yhä useammin" sitä, että ei menekään yli 90 vuotta joka välissä – mikäli siis tämä talvi "jää väliin".

Ote hydrologisesta vuosikirjasta 1930:

"Vuosi 1930 Vuoden 1929 harvinaisen lämmintä ja runsassateista, syksyä seurasi hyvin lämmin talvi. Lämpimin, normaalitilaan verrattuna, oli tammikuu, 6-7 astetta tavallista lämpimämpi. Lumentulo oli alkutalvella huono. Jouluun saakka satoi yleensä vettä ja vesisateet olivat vielä tammikuullakin tavallisia maan keski- ja eteläosissa. Maa oli Pohjois-Suomea lukuun ottamatta paljaana aina helmikuun alkupäiviin saakka. Vesistöt jäätyivät monin paikoin vasta helmikuun alussa. Lumipeite jäi koko talveksi hyvin ohueksi, eikä sen sulaminen, joka Etelä-Suomessa tapahtui jo maaliskuun alkupuoliskolla, aiheuttanut suurimmissa vesistöissämme mainittavaa vedennousua keväällä, riippuen myöskin osaksi huhtikuun kuivuudesta. Jäänlähtö tapahtui aikaisin, joten järvet ja joet olivat ennätyksellisen lyhyen ajan jään peittäminä. Kesä oli kautta maan tavallista lämpimämpi, alkukesä sitä paitsi kuiva, elokuu sen sijaan runsassateinen. Syyskuuta lukuun ottamatta olivat vuoden viimeisetkin kuukaudet normaalia lämpimämpiä."

Sisältö jatkuu mainoksen alla