Jacob Hackert maalasi 1700-luvulla useita teoksia Vesuviuksesta, joka tuolla vuosisadalla purkautui kuudesti. Tulivuoren aktiivisuuden historiaa on kirjattu ylös ainakin vuodesta 79 alkaen. Kuva: Gemäldegalerie Alte Meister, Kassel
Jacob Hackert maalasi 1700-luvulla useita teoksia Vesuviuksesta, joka tuolla vuosisadalla purkautui kuudesti. Tulivuoren aktiivisuuden historiaa on kirjattu ylös ainakin vuodesta 79 alkaen. Kuva: Gemäldegalerie Alte Meister, Kassel

Taivas pimeni vuosiksi, osoittaa suomalaistutkimus. Ihmiset kärsivät nälästä ja d-vitamiinin puutteesta.

Useat tulivuorenpurkaukset 500-luvun puolivälissä syöksivät koko pohjoisen pallonpuoliskon asukkaat kurjuuteen. Vuodet 536 ja 541–544 jälkeen ajanlaskun alun olivat esi-isillemme yhtä piinaa poikkeuksellisen valottomissa ja viileissä oloissa.

Tämä paljastuu Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon ajoituslaboratorion ja Luonnonvarakeskuksen Luken tutkimuksesta.

Purkauksista levisi ilmakehään aerosoleja eli pienen pieniä hiukkasia, jotka pimensivät auringon moniksi vuosiksi. Näin pitkä valoton aika heikentää elämän edellytyksiä.

Kasvien perustuotanto riippuu siitä, paljonko ne saavat auringonsäteilyä. Samaan energianlähteeseen perustuvat myös ruokakasvien viljely ja karjankasvatus.

Tulivuorenpurkausten seurauksena ruuantuotanto väheni merkittävästi. Suomalaistutkijat eivät arvioineet menetysten suuruutta. Muissa tutkimuksissa jo pelkästään lämpötilan alenemisen on päätelty vähentäneen ruoantuotantoa ainakin useita kymmeniä prosenttia, jopa 50 prosenttia, tutkija Samuli Helama Lukesta kertoo.

Kesälämpötilat laskivat Pohjois-Euroopassa yhtäkkiä useita asteita, jopa kolme astetta. Euroopan pohjoisosissa on voitu kokea vieläkin suurempi kylmeneminen.

Siitä, mitkä tulivuoret tuolloin purkautuivat, ei ole täyttä varmuutta.

”Yksi niistä kuitenkin todennäköisesti sijaitsi pohjoisella pallonpuoliskolla, toinen tropiikissa”, Helama sanoo.

”Syntipukiksi on ehdotettu El Chichónin purkausta Meksikossa. Se olisi ollut jopa kymmenen prosenttia voimakkaampi kuin Tamboran vuoden 1815 purkaus, jota pidetään viime aikojen voimallisimpana purkauksena.”

Valottomalla pallonpuoliskolla ihmisten vastustuskyky heikkeni, koska he eivät saaneet riittävästi auringonvaloa tuottaakseen elintärkeää d-vitamiinia.

Yleinen vitamiininpuutos saattoi liittyä siihen, että Rooman valtakunnassa puhkesi paiseruttoepidemia vuonna 542.

Yersinia pestis -bakteerin levittämä vitsaus tappoi puolet tai jopa enemmän silloisen Itä-Rooman väestöstä. Rutto levisi läpi Euroopan, Välimeren alueelle ja mahdollisesti Suomeen saakka.

Tautiin oli 700-luvulle tultaessa kuollut kymmeniä miljoonia ihmisiä.

Suomalainen tutkimus perustuu puunrunkojen dendrokronologiaan eli lustokalenteriin. Se on saatu Lapin pienten järvien pohjista löytyneistä ja ehjinä säilyneistä rungoista. Yksi tutkimuksessa käytetty kelo oli tosin säilynyt kuivalla maalla jopa 1 400 vuotta.

”Metsänrajamännyn vuosilustoista on rakennettu 7 600 vuoden yhtenäinen lustokalenteri, johon voidaan verrata erilaisia historian tapahtumia sekä globaalin ilmastonmuutoksen etenemistä”, Helama selittää.

Tutkijat vertasivat 500-luvun tuloksia tähän tuoreempaan aineistoon ja huomasivat, että hiili-isotooppivaihtelut antavat luotettavan kuvan auringosta saapuvan säteilymäärän romahduksesta vuosien 536 ja 541–544 aikana.

Kesälämpötilojen heilahtelu erottuu puiden vuosilustojen tiheyksissä.

Tutkimus ilmestyi Scientific Reports -julkaisusarjassa.

Ertsu
Seuraa 
Viestejä6729
Liittynyt8.11.2007

Tulivuorenpurkaukset aiheuttivat kurjuuden kierteen Euroopassa

Mikä tässä mun kommentissani on vialla, kun kukaan ei viitsi vastata ? Mää oon kopioinut tän suoraan Wikipedian sivulta, joten tää ei oo minun oma mielipiteeni. "Grönlannissa lämmin kausi alkoi mahdollisesti jo 600-luvulla," joten mikseivät merenpinnat olleet silloin koholla ja mistä tuo keskiajan ilmastonmuutos johtui???
Lue kommentti
syytinki
Seuraa 
Viestejä9116
Liittynyt18.8.2008

Tulivuorenpurkaukset aiheuttivat kurjuuden kierteen Euroopassa

Ertsu kirjoitti: Edelleen kiinnostaisi tietää, mikä aiheutti keskiajan lämpökauden. Kun kerran auringonpilkkuteoria ei tutkijoille kelpaa, niin mikä sen sitten aiheutti? https://fi.wikipedia.org/wiki/Auringonpilkku "Joidenkin tutkijoiden mukaan Auringon aktiivisuus, varsinkin oletettu pitkä 80-vuotinen jakso vaikuttaa ilmastoon. Auringonpilkkujaksojen ja sään välille ei ole selitetty fysikaalista mekanismia, vain tilastollisia vastaavuuksia, jotka nekin perustuvat varsin lyhyisiin...
Lue kommentti

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

Kasvisruoka2
Seuraa 
Viestejä4236
Liittynyt29.8.2015

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Olen pohtinut asiaa jokseenkin näin... Ei sitä välttämättä kannata löiittyä/fanittaa jotain puoluetta ellei tosissaan voi uskoa siirtyvänsä jonkinlaiseen parempaan tietoisuuteen. Sama pätee puolueen perustamiseen. Tuskin esim. Harkimo uutta puoluetta perusteiais ellei voisi itse uskoa jonki9nlaiseen parempaan visioon ja tietoisuuteen maailmasta, johon kukaan muu ei kykene. ---> Seuraa automaattisesti kritiikkivoittoinen suhtautuminen muihin, eniten varmaan tässä Hjalliksen tapauksessa...
Lue kommentti

Ruhollah.