Maanpäälliset tulivuoret nielevät vähemmän happea kuin merenpohjan vulkaaninen toiminta. Kuva: Jennifer Adleman Alaska Volcano Observatory/U.S. Geological Survey via Science-AAAS.
Maanpäälliset tulivuoret nielevät vähemmän happea kuin merenpohjan vulkaaninen toiminta. Kuva: Jennifer Adleman Alaska Volcano Observatory/U.S. Geological Survey via Science-AAAS.

Yhdysvaltalaistutkijat selvittivät, miksi maapallolta oli pitkään happi hukassa.

Vedenalaiset tulivuoret saattoivat viivyttää maapallon ilmakehän syntymistä, koska ne kuluttivat kaiken hapen. Ilmakehän happipitoisuus alkoi kasvaa vasta, kun tulivuoret siirtyivät vedestä kuivalle maalle, väittää Pennsylvanian yliopiston tuore tutkimus.

Lee Kumpin ja Mark Barleyn mallinnus pyrkii selittämään, miksi ilmakehän happipitoisuuden nousussa on noin 200 miljoonan vuoden viive. Ensimmäiset yhteyttävien bakteereiden fossiilit on ajoitettu 2,7 miljardia vuotta vanhoiksi, mutta ilmakehä alkoi täyttyä hapella vasta 2,5 miljardia vuotta sitten. Mihin happi katosi tuona aikana?

Tutkijoiden mukaan vedenalaiset tulivuoret nielivät kaiken hapen, jonka yhteyttävät bakteerit tuottivat. Merenpohjassa sijaitsevat tulivuoret tuottavat vetyä ja vetysulfideja, jotka kuluttavat happea.

Kun tulivuoret siirtyivät 2,5 miljardia vuotta sitten muodostuneille mantereille ja vedenalainen vulkaaninen toiminta väheni, yhä suurempi osa bakteerien tuottamasta hapesta pääsi karkaamaan merestä ilmaan.

Tutkimuksesta kertoi Nature.