Itämeri tarvitsee matojenkin apua.
Itämeri tarvitsee matojenkin apua.

Muualta tullut monisukaismato ehkäisee rehevöitymistä. 

Paljon parjatuista tulokaslajeista voi olla iloakin. Suomalaistukijat yhdessä kansainvälisten kollegojensa kanssa havaitsivat, että monisukaismatotulokas Marenzelleria vähentää Itämeren happikatoa ja rehevöitymistä.

Happikato on vakava ongelma sekä avoimella Itämerellä että rannikkovesissä, mutta joillakin alueilla on havaittu merkkejä parantuneesta happitilanteesta. Parannukset ovat tapahtuneet samaan aikaan kun tulokaslaji Marenzelleria on levinnyt alueelle. Mato on nyt yksi runsaimmista pohjaeläinlajeista pohjoisella Itämerellä.

Nyt tutkijat osoittivat mallinnuksella, että monisukaismato möyhentää pohjasedimenttiä samaan tapaan kuin puutarhakompostin kastemadot, jolloin sedimentin kyky sitoa ravinteita lisääntyy. Tämä vähentää rehevöitymistä ja leväkukintariskiä.

Mallin laskelmien mukaan matojen myönteinen vaikutus ravinnepoistoon voi olla jopa kaksi kertaa suurempi kuin vuosien varrella parantuneen jätevesikäsittelyn. Madot tuottavat siis ihmisille erittäin arvokkaita ekosysteemipalveluja.

Tutkimusta tekemässä olivat Suomesta mukana Åbo Akademin tutkija Joanna Norkko ja professori Erik Bonsdorff. Nyttemmin Nirkko työskentelee Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla.

Tutkimuksen julkaisi Global Change Biology.