Näin tuntemukset jakaantuvat kehoon suomalaisten mielestä. Mitä keltaisempaa, sitä yksimielisempiä ihmiset ovat sijainnista. Kuva: Lauri Nummenmaa et co
Näin tuntemukset jakaantuvat kehoon suomalaisten mielestä. Mitä keltaisempaa, sitä yksimielisempiä ihmiset ovat sijainnista. Kuva: Lauri Nummenmaa et co

Ihmiset kokevat hienovireisiäkin tunteita, kuten inhoa ja kiitollisuutta, samalla tavoin kehoissaan.

Voitto kiihdyttää ylävartalon mutta tappio lamaa kehon. Viina menee päähän ja jalkoihin. Jännitys tuntuu vatsassa, ahdistus enemmän rinnassa.

”Ihmiset kokevat hienovireisiäkin tunteita kehossaan yllättävän samalla tavalla. Tämä kertoo siitä, että tunteet syntyvät kehon ja aivojen yhteispelinä ja tämä syntymekanismi on hyvin syvällä ihmisluonnossa”, kertoo Turun yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen apulaisprofessori Lauri Nummenmaa.

Tunteiden kehollista ilmentymistä käsittelevän tutkimuksen julkaisi Pnas-tiedelehti.

Turun, Tampereen ja Aalto-yliopiston tutkijoiden aineistona oli yli tuhannen suomalaisen täyttämä tietokonetesti. Koehenkilöille väläyteltiin erilaisia tuntemuksia kuvaavia sanoja ja heidän tehtävä oli hiirellä värittää ihmiskehoon, missä kohtaa ne tuntuivat. Aineistoa kerätään yhä, ja omia tuntemuksiaan voi väritellä täällä.

Tuntemukset vaihtelevat nuhasta torjutuksi tulemiseen ja ulkopuolisuudesta kutinan. Kyseessä on sata yleisintä tuntemusta, joita ihmiset Yhdysvaltojen psykologiyhdistyksen tietokantojen mukaan käyttävät kuvaamaan mielenliikkeitään.

Mitä kirkkaampaa keltaista kuvassa näkyy, sen yksimielisempiä koehenkilöt olivat tunteen paikannuksessa.

”Yllättäen ihmiset paikansivat hyvin yksimielisesti kehoon esimerkiksi syyllisyyden. Jos kaikki vain olisivat värittäneet jotain satunnaista, ei tilastollisessa analyysissä nähtäisi mitään”, Nummenmaa sanoo.

Nykyihminen on varsin järkeily- ja aivokeskeinen laji, mutta evoluution näkökulmasta tunteiden kokeminen kehossa käy järkeen.

Elollista elämää on ollut paljon ennen kuin aivot edes kehittyivät, ja nykyisinkin eliökunnan valtaosa on kaikensorttisia yksisoluisia, jotka reagoivat ympäristön uhkiin kehollaan ilman varsinaista tietoisuutta. Evoluutiossa ruoansulatuskanavan hermosto kehittyi ennen kuin aivoista oli tietoakaan.

”Tietoisuuden ajatellaan syntyneen kivun kokemuksen kautta. Kudosvaurio kertoo keholle, että nyt pitää ottaa iisisti. Siitä on pikkuhiljaa alkanut kehittymään monipuolisempia tietoisuuden sisältöjä ja muotoja”, Nummenmaa kertoo.

Kehon ja mielen yhteyden voi arjessaan havaita myös sillä, että jos väsyneenä pakottaa itsensä liikkeelle, mielikin virkistyy, ja jos pakottaa itsensä hymyilemään, olo paranee ainakin vähän.

Tutkimuksissa on havaittu, että jos kasvoja silottaa botuliinilla eli Botoxilla, myönteisten ja kielteisten tunteiden kokeminen vähenee.

”Botuliini lamaa kasvolihaksia hermottavia soluja. Kun lihaksisto ei hymyile tai irvistele, kasvoista ei tule myönteistä tunnesignaalia lainkaan”, Nummenmaa kertoo.

Tässä tutkimuksessa vastaajat olivat suomalaisia, mutta se ei silti kerro kansallisen kehollisen tunnekokemuksemme erityisyydestä.

Vielä julkaisemattomassa työssään tutkijat nimittäin ovat mitanneet tunteisiin liittyviä kehollisia kokemuksia 15 eri maassa.

”Kaivamallakaan ei löytynyt eroja eri maiden välillä. Se kertoo siitä, että inhimilliset perustunteet ovat ihmisessä syvällä eivätkä ole pelkästään kulttuurin tuotteita”, Nummenmaa sanoo.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5140
Liittynyt21.7.2017

Tunnekartta näyttää tuntemusten paikan kehossa

”Tietoisuuden ajatellaan syntyneen kivun kokemuksen kautta. " On muuten olemassa ihmisiä, jotka eivät tunne lainkaan kipua (CIPA). Tietoisuus heillä kuitenkin taitaa olla. Just kidding. Pointti tässä on se, että " perustunteet ovat ihmisessä syvällä" - vai pitäisikö sanoa, että IHMINEN on syvällä perustunteissa..! Tuo eka väittämähän on muuten hiukan manipuloiva, minun mielestäni. Tai liika olettaminen voi estää näkemästä vaihtoehtoja. Suurimmat virheet tulee yleensä juuri siinä kohtaa, kun...
Lue kommentti

VVM = varhainen vuorovaikutusmalli