Hoitotyö on helpompaa, kun ei uppoa toisen tunteeseen. Kuva: Getty Images
Hoitotyö on helpompaa, kun ei uppoa toisen tunteeseen. Kuva: Getty Images

Mekanismi pohjustaa keskinäistä ymmärrystä – ja voi pelastaa pulasta.

Kiinnitämme tahtomattammekin huomiota toistemme ilmeisiin, eleisiin ja äännähdyksiin, ja niiden ilmaisema tunne viriää herkästi myös meissä itsessämme.

Kun näemme jonkun sävähtävän kivusta, omatkin kipualueemme aktivoituvat. Tai kun joku nyrpistää nenäänsä haistettuaan jotakin inhottavaa, aivomme toimivat kuin itse kokisimme saman inhon.

Tällainen tunteiden pikasiirto voi pelastaa pulasta. Riittää, että joukossa edes yksi huomaa uhkan, koska hänen pelkonsa välittyy salamannopeasti ihmisestä toiseen. Mekanismi voi tosin aiheuttaa vaarankin. Esimerkiksi konserttiyleisö voi päätyä paniikissa tallomaan toisiaan tai aggressio levitä mielenosoituksissa kulovalkean tavoin.

Luo empatiaa

Tunteiden tarttuminen virittää meitä samalle kanavalle. Kun jaamme saman tunteen, kykenemme paremmin ennakoimaan ja ymmärtämään toistemme aikeita ja ajatuksia. Tätä kutsutaan empatiaksi.

Empatian ansiosta pystymme asettumaan mielessämme toisen ihmisen asemaan. Emme esimerkiksi halua yleensä tuottaa muille kipua, koska hahmotamme jo varhaislapsuudessa, parin vuoden ikäisinä, miltä se tuntuu.

Toisaalta empatiaa voi olla liikaakin. Esimerkiksi työ sairaalassa käy mahdottomaksi, jos hoitajat ja lääkärit jatkuvasti eläytyvät näkemäänsä kärsimykseen täysin tuntein. Sympatia ja myötätunto – toisen kärsimyksen tiedostaminen ilman siihen uppoamista – toimii tutkimusten mukaan auttamisessa paremmin.

 

Lue lisää

Elokuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa Tiede-lehden toimittajat Mikko Puttonen ja Kirsi Heikkinen kertovat, miten tunnekoneistomme toimii ja miten tunne ja järki kietoutuvat toisiinsa. Niiden vuoropuhelu on välttämätöntä, jotta selviämme arjestamme.  

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.