Tunisiassa naisten asema on ollut perinteisesti parempi kuin muissa arabikevään maissa. Kuva: Heidi Piiroinen
Tunisiassa naisten asema on ollut perinteisesti parempi kuin muissa arabikevään maissa. Kuva: Heidi Piiroinen

Arabikevätkin toi muutoksen vain sinne, missä naisen asema oli ennestään parempi.

Naisen aseman tulee olla hyvässä kunnossa, jotta maa voisi siirtyä demokratiaan vapaine vaaleineen. Tähän viittaavat havainnot lähes 180 maasta yli sadan vuodelta ajalta.

Ajanjaksoon mahtuu myös arabikevään tapahtumat. Arabimaissa 2010 alkaneet protestit itsevaltiaita järjestelmiä vastaan ja demokratian puolesta toivat tulosta vain yhdessä maassa. Yksin Tunisia onnistui parantamaan demokratiaansa.

Kansanvaltainen muutos Tunisiassa oli mahdollista siksi, että maassa oli taattu jo 1950-luvulla tiettyjä perusoikeuksia naisille.

Niiden takana oli edistysmielinen presidentti Habib Bourguiba. Hän muun muassa salli naisten itse päättää avioliitostaan, hakea avioeroa ja tehdä abortin.

Naisten oikeudet ovat muissakin maissa olleet ratkaisevia demokraattisille uudistuksille, kertoo Göteborgin ja Notre Damen yliopiston tutkijoiden analyysi 177 maasta. Tarkastelu ulottuu vuodesta 1900 aina vuoteen 2012.

Nykyaikaistuminen ja demokraattinen kehitys ei tutkimuksen perusteella seuraa vain talouden kehitystä tai miesten vapauksia. Vaikka miesten oikeudet olisi taattu pitkälle, demokratiaan siirtyminen on vaikeaa, jos naisten laita ei ole samoin.

Tutkimuksen mukaan lain suojaamat poliittiset oikeudet on säännönmukaisesti saatu eri maissa vasta sitten, kun on ensin taattu pitkälle omistusoikeudet, sanan- ja liikkumisen vapaus sekä vapaus pakkotyöstä niin miehille kuin naisille.

Naisten parempi asema suosii demokratisoitumista ensinnäkin siksi, että se lisää epädemokraattisen hallinnon kustannuksia. Kustannukset kertyvät siitä, että hallinto joutuu tekemään enemmän tukahduttaakseen suhteellisen vapaita kansalaisiaan kuin täysin vapaudettomia.

Lisäksi vapaampi naisten asema lisää naisten poliittista aktiivisuutta. He voivat panna pystyyn demokratiaa ajavia kansanliikkeitä. He ovatkin olleet historiassa usein käynnistämässä demokratiaan johtavia protesteja.

Tutkimuksen julkaisi European Journal of Political Research.