Neandertalinihmisen taru saattoi päättyä liian yksipuoliseen ravintoon, BBC:n verkkolehti kertoo.
Päätelmä perustuu ikivanhojen luiden isotooppitutkim...

Neandertalinihmisen taru saattoi päättyä liian yksipuoliseen ravintoon, BBC:n verkkolehti kertoo.

Päätelmä perustuu ikivanhojen luiden isotooppitutkimuksiin, joiden mukaan 20 000 - 30 000 vuotta sitten eläneet ihmiset saivat puolet proteiineistaan kaloista ja muista vesieläimistä, kun taas neandertalinihmisellä proteiini näyttää olleen peräisin mammuttien ja peurojen tapaisista suurista eläimistä.

Ravinnon ero ei ehkä sellaisenaan olisi ollut kovinkaan merkittävä, mutta ongelmia syntyi, kun neandertalinihmisten riista alkoi vähetä. Silloin niskan päälle pääsi ihminen, joka sai edelleen syötävää kalastamalla. Sitä neandertalinihminen ei suurriistan metsästäjänä ilmeisesti osannut, ei ainakaan yhtä hyvin.

Tutkijaryhmää johti Michael Richards englantilaisesta Bradfordin yliopistosta. Ryhmä arvelee, ettei ravintoteoriaa niellä purematta, vaan siihen on odotettavissa perusteltuja vastaväitteitä: joidenkin tutkijoiden mukaan neandertalinihmiset eivät oikeastaan hävinneet lainkaan vaan sulautuivat ihmiseen.

Richardsin työryhmän raportti on julkaistu Yhdysvaltain tiedeakatemian julkaisusarjassa, josta käytetään lyhennettä PNAS.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla