Tupakantumppeja syntyy hurjia määriä vuosittain.
Tupakantumppeja syntyy hurjia määriä vuosittain.

Tumppeja päätyy maahan biljoonittain joka vuosi.

Luontoon ja kaduille viskataan maailmassa joka vuosi järjettömiä määriä tupakantumppeja.

Ne ovat maapallon yleisin yksittäinen roska – maahan päätyy arviolta neljä biljoonaa tupakantumppia joka vuosi, ja ne vuotavat myrkkyjä ympäristöön.

Australialaisen Melbournen yliopiston tutkija Abbas Mohajerani on nyt kehittänyt ovelan keinon päästä tumpeista eroon. Niistä voisi tehdä asfalttia.

Mohajeranin ryhmä sekoitti tupakantumppeja bitumiin ja parafiinivahaan. Näin niistä ei voi vuotaa myrkyllisiä kemikaaleja.

Eri sekoituksilla tupakka-asfaltti kesti raskaankin liikenteen aiheuttaman kuorman, ja sillä oli toinenkin hyödyllinen ominaisuus.

Tupakka-asfaltin lämmönjohtavuus on pienempi kuin perinteisellä asfaltilla, eli se voisi vähentää kaupunkien niin sanottuja lämpösaarekkeita. Se ei siis säteile lämpöä niin voimakkaasti.

Construction and Building Materials -lehdessä julkaistu tutkimus ei ota kantaa siihen, kuinka kätevää tumppien kerääminen asfaltin raaka-aineeksi olisi ja mitä se maksaisi.

Materiaalia kuitenkin on. Maailmassa poltetaan vuosittain arviolta kuusi biljoonaa eli tuhat miljardia tupakkaa.

New Scientist -lehti on arvioinut, että näistä kaksi kolmasosaa päätyy luontoon tai kaduille. Ympäristöön viskataan joka vuosi siis 750 000 tonnia tumppeja.

Tutkimuksessa liikenteen vaatimukset täyttävään tupakka-asfalttiin vaadittiin 10–15 kiloa tumppeja per kuutiometri. Tällä laskutavalla maailman tumpeista saataisiin 50–75 miljoonaa kuutiometriä asfalttia joka vuosi.

Mohajerani on aiemmin tutkinut tumppien säilömistä tiiliin.

Antti Alien
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt8.8.2017

Tutkija tekisi tupakantumpeista asfalttia

Otsikko vääristelee juttua. Tutkija säilöisi tupakantumppeja asfalttiin, ei suinkaan tekisi niistä asfalttia. Tumpeista ei saataisi 50-75 miljoonaa kuutiota asfalttia, vaan tarvittaisiin 50-75 miljoonaa kuutiota asfalttia, jotta kaikki tumpit saataisiin survottua sen sisään, ilman että asfaltin laatu liikaa heikkenisi. 10-15 kg/m³ tarkoittaa, että asfaltti voisi sisältää n. 0,5–0,8 % tumppeja. Kyseessä ei siis ole "materiaali" asfaltille, kuten jutussa väitetään, vaan ongelmajäte, jolle on...
Lue kommentti

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.