Syljenerityksen esto sotkee punkkien hermoston toimintaa. Kuva: Juhani Niiranen
Syljenerityksen esto sotkee punkkien hermoston toimintaa. Kuva: Juhani Niiranen

Punkit eivät pystyneet imemään verta ja kuolivat 12 tunnin kuluessa.

Yhdysvaltalaisen Louisianan osavaltionyliopiston tutkijoilla on uusi juoni punkkien torjumiseksi. Tietyt kemikaalit estävät punkkien syljeneritystä ja sotkevat niiden hermoston toimintaa. Kemikaaleja verestä imevä punkki ei pysty syömään kunnolla ja kuolee ennen kuin se ehtii siirtää taudinaiheuttajia uhrinsa elimistöön syljen kautta.

Vastaavia punkkilääkkeitä onkin jo tarjolla lemmikeille. Ne sisältävät eläimelle itselleen harmittomia kemikaaleja, jotka myrkyttävät punkin hitaasti, kun se imee verta vaikkapa koirasta. Ihmisille tällaisia punkkilääkkeitä ei ole vielä kehitetty.

Amerikkalaisten uusi kehitelmäkään ei ole suunnattu ensisijaisesti ihmisille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ryhmän haaveena on kuitenkin kehittää siitä ympäristölle turvallinen ruiske, jolla voisi käsitellä punkkialueita, joissa ihmiset usein liikkuvat. Punkkeja pelkäävät voisivat myös ruiskutella sitä takapihoilleen, ainakin Amerikassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ideana on siis lamauttaa punkin syljeneritys. Ryhmä esitteli kokeidensa tuloksia Yhdysvaltain kemiallisen seuran (ACS) vuosikokouksessa San Diegossa.

Punkin erittämä sylki helpottaa sen ruokailua monella tavalla. Ensinnäkin se laajentaa verisuonia ja estää verta hyytymästä, jolloin punkin on helpompi lipittää itsensä kylläiseksi.

Tutkijat sotkivat punkkien sylkirauhasissa tietyn kaliumkanavan toimintaa. He lisäsivät vereen pinasidiilia, jota käytetään myös verenpainelääkkeenä, sekä erästä toista kemikaalia, jonka tiedetään vaikuttavan tämän kaliumkanavan eli kir-kanavan toimintaan.

Kun punkit sitten nauttivat terästettyä veriateriaa, niiden suu kuivui tyystin. Syljeneritys väheni 95 prosenttia ja punkit saivat verta imettyä vain viidestoistaosan normaalista määrästä.

Myrkytettyä verta sisältävään valeuhriin kiinnittyneet punkit olivat kuolleita 12 tunnin kuluttua. Tämä on tärkeä havainto, koska taudinaiheuttajien siirtyminen punkin syljestä kestää vähintään 12 tuntia, usein yli vuorokauden.

Osa punkeista irrotettiin ennen kuin ne kuolivat, ja nämäkin punkit olivat silminnähden sairaita. Ne liikkuivat hoipertelevasti ja niiden hermoston toiminta oli häiriintynyt.

Tutkijat uskovat, että juuri tämän kaliumkanavan toimintaan tähtäämällä voitaisiin kehittää uusia, lupaavia punkkilääkkeitä.

Kyse on kuitenkin vasta ensimmäisen vaiheen laboratoriokokeista. Seuraavaksi ryhmä aikoo testata kemikaalien toimivuutta rotilla.

Vaikka kesä alkaa olla ohi, ulkona liikkuessa on hyvä muistaa riittävän suojaavat vaatteet ja säännöllinen punkkisyyni.

Punkkikausi jatkuu tänäkin vuonna vielä pitkälle syksyyn. Vasta pakkasten tultua eivät verenimijät enää liiku. THL:n tilastojen mukaan viime vuonna eniten borrelialöydöksiä tehtiin laboratorioissa elo–lokakuussa.

Anna Elena
Seuraa 
Viestejä2

Miksi jokseenkin asiatietoon keskittynyt tiede-sivusto alentuu vaarallisen virheellistä tietoa levittävän artikkelin julkaisemiseen? Väitteet taudinaiheuttajien hitaasti tarttumisesta ovat täyttä valhetta, mm. punkkaivokuumeen tarttuessa jopa minuuttien kuluessa punkin tarttumisesta, ellei jopa nopeamminkin. Myöskään borrelioosin tarttuminen ei käsittääkseni vaadi mitään yli kahdentoista tunnin kiinnittyneenäolemista, vaan punkin joutuessa puristuksiin tm. saattaa ruoansulatuskanavansa sisältöä purkautua ihmisen sisään siten että borrelioosia aiheuttavaa mikrobikantaakin kulkeutuu kehoon jo reippaasti nopeamminkin.

Oletteko edes sitä tulleet ajatelleeksi kuinka suuren vaaran aiheutatte sivustoonne paikkaanpitävän tiedon levittäjänä luottaville lukijoillenne, heidän mahdollisesti tukeutuvan paikkaansapitämättömään väitteeseenne sen indikaattorina kuinka punkkien kanssa tulisi toimia, kuinka tärkeää niiden kohteeksi joutumisen välttäminen on, milloin olisi aika hakeutua terveyspalveluiden pariin jne./tm.??

Tokilogi
Seuraa 
Viestejä2471

"Riski saada borrelioosi yksittäisestä punkin puremasta on pieni. Suomessa noin joka viides punkki kantaa Borrelia-bakteeria. Punkin pitää olla ihossa kiinni noin vuorokauden ajan ennen kuin bakteeri siirtyy punkista ihmiseen. Arviolta 1–2 prosenttia punkin puremista johtaa tartuntaan.

Puutiaisaivokuume on borrelioosia noin sata kertaa harvinaisempi. Puutiaisaivokuumevirusta esiintyy punkeissa vain tietyillä rajallisilla alueilla Suomessa. Sielläkin yleensä vain noin joka sadas punkki kantaa TBE-virusta.

Borrelia-bakteeri elää punkin suolikanavassa, mistä se veriaterian aktivoimana siirtyy punkin verenkierron välityksellä sylkirauhasiin. Tämän takia borrelioosi tarttuu punkista ihmiseen erittäin harvoin, jos punkki on saatu poistettua kymmenen tunnin sisällä sen kiinnittymisestä ihoon."

https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/kesan-huolet-borrelioosi-ja-...

Sisältö jatkuu mainoksen alla