Tältä näyttää tähtihautomo uudessa Eson suuren teleskoopin kuvassa. Kuva: Eso
Tältä näyttää tähtihautomo uudessa Eson suuren teleskoopin kuvassa. Kuva: Eso

Tähti muodostui kenties yhdessä Auringon kanssa, mutta vaeltaa nyt kaukana.

Aurinkomme kulkee nykyään yksinään avaruudessa, mutta syntyessään sillä oli ympärillään tuhansia tähtiä, jotka puristuivat kasaan samasta pölystä.

Painovoima linkosi ne tähtihautomosta avaruuden tuuliin, ja nykyään nämä Auringon sisarukset sijaitsevat ympäri Linnunrataa.

Espanjalaisen astrofysiikan ja tähtitieteiden IA-instituutin tutkija Vardan Adibekyan uskoo nyt löytäneensä yhden Auringon sisartähden. Se on koostumukseltaan hyvin samanlainen kuin Aurinko ja todennäköisesti syntynyt samassa tähtihautomossa, jota ei enää ole olemassa.

Adibekyan raportoi ryhmänsä tuloksista Astronomy & Astrophysics -lehdessä.

Tähden nimi on HD186302, ja se sijaitsee 184 valovuoden päässä meistä eteläisen pallonpuoliskon taivaalla, Riikinkukon tähdistössä. Tämä tähdistö ei näy Suomessa, eikä tähti muutenkaan näkyisi paljaalla silmällä.

Ryhmä perkasi tähtien kemiallista koostumusta ja ominaisuuksia kartoittavan Ambre-hankkeen aineistoa ja rajasi kaikkiaan 17 000 tähdestä 55, joiden alkuainekoostumus on lähellä Aurinkoa. Puhutaan tähden metallipitoisuudesta, mikä tähtitieteessä tarkoittaa kaikkia heliumia raskaampia alkuaineita, joita tähti sisältää.

He onnistuivat karsimaan tarkasteluun neljä tähteä, jotka ovat paitsi koostumukseltaan samanlaisia, myös suunnilleen samanikäisiä kuin Aurinko. Lopulta niistä yksi tuotti osuman.

HD186302 on samanlainen G-tyypin pääsarjan tähti kuin Aurinko ja hohtaa kirkkaan valkoisena. Meidänkin Aurinkomme on valkoinen. Meille se näyttää keltaiselta, kun sen valo siivilöityy ilmakehän läpi.

Moni asia täsmää siihen, että tähti on syntynyt samassa tähtihautomossa samoista aineista kuin Aurinko. Sen sisältämän hiilen isotooppien suhdelukukin on vastaava kuin Auringossa.

”Näiden tähtien tutkimus auttaa meitä ymmärtämään, missä olosuhteissa ja missä päin galaksia Aurinko muodostui”, Adibekyan sanoo tiedotteessa.

Avaruus on viljanaan tällaisia tähtihautomoita, molekyylipölyn kerääntymiä, joista uusia tähtiä puristuu.

Nyt löydetty tähti ei ole ensimmäinen Auringon sisar. Vuonna 2014 toinen tutkimusryhmä löysi myös mahdollisen Auringon kaksosen, joka sijaitsee aivan toisella puolella yötaivasta.

Tämä tähti, HD162826, sijaitsee Herkuleen tähdistössä varsin lähellä yötaivaan kolmanneksi kirkkainta Vega-tähteä. Sen voi nähdä kiikareilla.