”Nämä ihmiset olivat merkittävä osa ihmisen historiaa”, tanskalaisprofessori Eske Willerslev sanoo.

Elinolot Koillis-Siperiassa olivat viimeisen jääkauden aikana äärimmäiset. Asukkaat metsästivät kylmyydessä valtavia villamammutteja ja villasarvikuonoja sekä biisoneita.

Yli 30 000 vuoden takaisesta elämästä on jäänyt todisteeksi eläinten luita ja työkaluja – sekä kaksi pienenpientä maitohammasta. Juuri lasten maitohampaat paljastivat tutkijoille Siperiassa asuneen ihmisryhmän, josta ei aiemmin tiedetty.

Nyt löydetty ihmisryhmä on nimeltään muinaiset pohjoissiperialaiset. Se on kansainvälisen tutkimusryhmän mukaan kaukaista sukua varhaisille eurooppalaisille metsästäjä-kerääjille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Nämä ihmiset olivat merkittävä osa ihmisen historiaa”, tutkimusryhmää johtanut tanskalaisprofessori Eske Willerslev sanoo tutkimustiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hänen mukaansa on todennäköistä, että muinaiset pohjoissiperialaiset elivät jossain vaiheessa laajoilla alueilla pohjoisella pallonpuoliskolla.

Löydökset julkaistiin tiedelehti Naturen uusimmassa numerossa.

Muinaiset pohjoissiperialaiset eroavat geneettisesti euraasialaisista ja itäaasialaisista kansoista.

”Muinaiset pohjoissiperialaiset ovat yllättäen läheisempää sukua eurooppalaisille kuin aasialaisille”, professori Laurent Excoffier Bernin yliopistosta sanoo.

Pohjoissiperialaiset irtaantuivat euraasialaisista omaksi geneettiseksi ryhmäkseen noin 38 000 vuotta sitten pian sen jälkeen, kun eurooppalaiset ja aasialaiset olivat erottautuneet omiksi ryhmikseen.

31 000 vuoden takaiset maitohampaat löytyivät Janajoen lähellä sijaitsevalta kaivauspaikalta Koillis-Siperiasta. Vuonna 2001 löytynyt laaja kaivausalue tarjoaa varhaisimmat suorat todisteet ihmisasutuksesta Koillis-Siperiassa.

Janajoen ihmisten hammaslöytö sijoittuu ajalle ennen viimeisen jääkauden huippukohtaa. Hampaista saa ainoan dna-näytteen, joka on toistaiseksi löydetty Koillis-Siperiasta tuolta ajalta.

Epäsuorien todisteiden perusteella on päätelty, että ihminen olisi asuttanut aluetta jopa 45 000 vuotta sitten.

”Muinaiset pohjoissiperialaiset sopeutuivat äärimmäiseen elinympäristöön hyvin nopeasti ja olivat erittäin liikkuvaisia”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Martin Sikora Kööpenhaminan yliopistosta.

Tutkijoiden mukaan löydös voi auttaa löytämään vastauksen siihen, mistä Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen muinaiset esi-isät tulivat.

Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön on jo pitkään arveltu tulleen Amerikkaan Siperiasta maasiltaa pitkin Beringinsalmen yli. Maasiltaa pitkin pääsi 11 000–34 000 vuotta sitten. Nykyisin Euraasian ja Pohjois-Amerikan erottaa merialue.

Sitä, mitkä ihmisryhmät salmen ylittivät, ei ole kuitenkaan ollut varmuutta.

Sikora ja Willerslev kollegoineen päättelevät, että ainakin jotkut muinaiset pohjoissiperialaiset ylittivät maasillan Siperiasta Amerikkaan.

He eivät näytä silti olevan Pohjois-Amerikan alkuperäisväestön suoria esi-isiä.

Sen sijaan tutkijat ovat päätelleet, että alkuperäiskansat periytyisivät pohjoiseen vaeltaneista itäaasialaisista sekä muinaisille pohjoissiperialaisille kaukaista sukua olevasta ihmisryhmästä. Tämä yhteys olisi muodostunut noin 20 000 vuotta sitten.

Muinaisten pohjoissiperialaisten perimää näyttää tutkijoiden mukaan olevan myös toisella samoihin aikoihin esiintyneellä ryhmällä. Heitä tutkijat kutsuvat muinaisiksi paleosiperialaisiksi.

”Nämä löytökset ovat muuttaneet paljon sitä, mitä luulimme tietävämme Koillis-Siperian väestöhistoriasta mutta myös sitä, mitä tiedämme ihmisen muuttoliikkeen historiasta kokonaisuudessaan”, Sikora sanoo.

Kansainvälinen ryhmä analysoi tutkimuksessaan yhteensä 34 ihmisen perimää. Vanhimmat näytteistä ovat siis peräisin 31 000 vuoden takaa, tuoreimmat 600 vuoden. Sen lisäksi tutkijat käyttivät hyväkseen nykyväestöistä kerättyä dataa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla