Lihasten uudistuminen parani solujen ohjelmoinnin ansiosta. Vasemmassa kuvassa on vanhojen hiirten heikosti korjautuvaa lihaskudosta, oikeassa vanhojen, uudelleen ohjelmoitujen hiirten paremmin uusiutunutta kudosta. Kuva: Salk Institute
Lihasten uudistuminen parani solujen ohjelmoinnin ansiosta. Vasemmassa kuvassa on vanhojen hiirten heikosti korjautuvaa lihaskudosta, oikeassa vanhojen, uudelleen ohjelmoitujen hiirten paremmin uusiutunutta kudosta. Kuva: Salk Institute

Ikääntymisen merkit katosivat ja eläimet elivät kolmanneksen pidempään.

Jo vanhakin nyt nuortuu, lauletaan joululaulussa. Yhdysvaltalaisen Salk-instituutin tutkijat tekivät sanoista totta. He onnistuivat peruuttamaan hiiren ikääntymisen.

Muutkin ovat yrittäneet samaa eri keinoilla. Laboratorioissa on aiemmin testattu muun muassa lääkeaineita, geenimuokkausta ja kalorirajoituksia.

Koe-eläimet onkin saatu näillä konstein elämään pidempään, vaikka ne edelleen ikääntyvätkin.

Solujakin on onnistuttu ohjelmoimaan uudelleen. Neljää geeniä sormeilemalla ne saadaan palautettua kantasolumaiseen tilaan, missä ne pystyvät jälleen erilaistumaan toisiksi soluiksi.

Menetelmän keksi tutkija Shinya Yamanaka vuonna 2006. Hänet palkittiin siitä Nobelilla vuonna 2012.

Vuonna 2013 ja 2014 kaksi eri ryhmää innostui kokeilemaan, nuortuisivatko eläimet nobel-reseptillä. Huonosti kuitenkin kävi, siilä kaikki koe-eläimet kuolivat, kertoo New York Times.

Osa kuoli syöpään. Kantasolujen nopea jakautuminen täysikasvuisissa eläimissä johtaa helposti syöpään. Toiseksi pulmaksi osoittautui se, että kun suuri määrä kudosten soluja ”nollataan”, elimet pettävät herkästi.

Salkin tutkijat kokeilivat, voitaisiko nämä ongelmat välttää, jos solujen uudelleen ohjelmointi käynnistettäisiin vain toviksi.

He yrittivät temppua ihosoluilla, jotka oli poimittu progeriaa sairastavilta hiiriltä. Progeria on tauti, joka ikäännyttää solut pikatahtia.

Testi onnistui. Hetkellinen uudelleen ohjelmointi hävitti solusta monia ikääntymiseen liittyviä muutoksia, mutta solu pysyi silti edelleen ihosoluna.

”Aiemmin tutkijat ovat ohjelmoineet solut kokonaan uudelleen kantasolumaiseen tilaan”, sanoo tutkija Pradeep Reddy tiedotteessa.

Seuraavaksi tutkijat kokeilivat, onnistuisiko sama progeriahiirillä.

Tulokset olivat tutkijoiden mukaan ällistyttäviä: käsitellyt hiiret näyttivät nuoremmilta, ja niiden verenkiertoelimistö tokeni parempaan kuntoon.

Hiiret elivät kolmanneksen verrokkeja pidempään, eikä niille kehittynyt syöpää. Solut nuortuivat eli niiden ikääntymismuutokset katosivat.

Tutkijat varmistivat tuloksen vielä tavallisilla iäkkäillä hiirillä. Niilläkin uudelleen ohjelmoinnin hetkellinen käynnistys kohensi haiman ja lihasten uusiutumista.

Vaurioitunut kudos parantui soluohjelmoiduilla hiirillä nopeammin kuin verrokeilla.

”Hiiret eivät tietenkään ole ihmisiä, ja tiedämme toki, että ihmisen nuorentaminen on huomattavasti monimutkaisempaa”, sanoo professori Juan Carlos Izpisua Belmonte.

”Tulokset kuitenkin osoittavat, että ikääntymisen ei tarvitse kulkea vain yhteen suuntaan”, hän lisää.

Salkin tutkijat uskovat, että ihmisen ikääntymismuutosten viilaus onnistuisi parhaiten kemiallisten yhdisteiden tai pienten molekyylien avulla.

Heidän mukaansa vie kuitenkin kymmenkunta vuotta, ennen kuin tällaiset hoidot yltävät ihmiskokeisiin asti.

Tutkimuksen julkaisi Cell.

Insinööripoju
Seuraa 
Viestejä7
Liittynyt23.12.2016

Tutkijat nuorensivat hiiriä ohjelmoimalla soluja

@Agio_Skuz Artikkelin alussa kerrottiin selvästi, että soluholjemoinnilla poistettiin hiiristä "ikääntymisen merkit" eli tehtiin hiiristä nuoremman näköisiä. Mutta myös tämän lisäksi, hiiret elivät kolmasosan pidempään. Todennäköisesti kuolivat sen jälkeen. Mutta tällä tavalla saatiin lisättyä elinvuosia.
Lue kommentti
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?