Sisäkorvan karvasolut eivät uusiudu luonnostaan.
Sisäkorvan karvasolut eivät uusiudu luonnostaan.

Tulos voi avata mahdollisuuden kuulovaurioiden lääkehoitoon.

Melu, tietyt lääkkeet, tulehdukset ja vanheneminen vahingoittavat sisäkorvan karvasoluja, joihin perustuu kykymme kuulla. Kun niitä tuhoutuu tarpeeksi, kuulo vaurioituu.

Toisin kuin monilla muilla eläimillä, meillä korviin ei synny uusia karvasoluja enää syntymän jälkeen. Siksi tutkijat ovat yrittäneet värvätä niille sijaisia toisista soluista.

Vuonna 2013 yhdysvaltalaiset tutkijat onnistuivatkin muuntamaan sisäkorvan tukisoluja karvasoluiksi ja jopa synnyttämään niiden avulla hiirelle kuuloaistimuksia.

Karvasolujen sijaisia saatiin kuitenkin aikaan niin vähän, ettei kuulon palauttamisesta kokonaan ollut toivetta.

Nyt kokeiltiin uutta konstia. Tutkijat huomasivat jokin aika sitten, että sisäkorvassa uinuu karvasolujen esiasteita. Nämä solut tuottavat lgr5-proteiinia. Sitä eivät tuota sellaiset solut, joista ei kasva karvasoluja.

Tutkijat päättivät testata, voisiko näitä korvan soluja kasvattaa samalla tavalla kuin suoliston soluja, jotka tuottavat myös lgr5-proteiineja.

He eristivät lgr5-soluja hiirten sisäkorvasta, panivat solut viljelymaljoille ja kasvattivat niitä lääkeaineiden ja kasvutekijöiden avulla.

Sitten he käsittelivät viljelmät toisella lääkeyhdistelmällä. Se sai solut erilaistumaan karvasoluiksi.

Kypsiä karvasoluja syntyi peräti 60 kertaa enemmän kuin aiemmilla menetelmillä. Mikä lupaavinta, karvasolujen herättely onnistui myös suoraan hiiren sisäkorvassa.

”Osoitimme, että pystymme muuttamaan suuria määriä lgr5-soluja karvasoluiksi. Tämä avaa oven kuulovaurioiden lääkehoidolle”, sanoo professori Albert Edge Harvardin yliopistosta tiedotteessa.

Tutkijat haaveilevat, että kuulo voidaan tulevaisuudessa korjata pelkällä sisäkorvaan ruiskutetulla lääkkeellä.

Uusi menetelmä auttaa myös kanssatutkijoita.

”Tutkijat, jotka tahtovat tehdä kokeita sisäkorvan karvasoluilla, voivat työmme avulla saada tarpeeksi soluja aikaan tutkimuksiaan varten”, tutkimusryhmään osallistunut Jeff Karp Harvardin yliopistosta lisää toisessa tiedotteessa.

Karp työtovereineen tutkii paraikaa, voisiko samaa menetelmää hyödyntää myös muiden kuin kuuloaistinsolujen korvaamisessa.

Tutkimuksen julkaisi Cell Reports.

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5976
Liittynyt8.11.2012

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Vielä törkeämmin vaikkapa Helsinki. 600 000 ihmistä ja kaupunginvaltuusto käyttää ylintä valtaa. He hoitavat tehtäviään harrastepohjalta. Perehtyen jos jo määrin äärimmäisen vähän koskaan yhteenkään asiaan. Ollen pihalla ja täysin eturyhmien pommituksessa. Päättäen miljardeista ja taas miljardeista täysin läpinäkymättömien prosessien vaikutuksessa. Kyllä Trump pahan paha, mutta onneksi meillä Suomessa asiat ovat täydellisesti.
Lue kommentti
HuuHaata
Seuraa 
Viestejä5976
Liittynyt8.11.2012

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Tietää mitä? Miten sekaisin pitää ihmisen olla, jos kuvittelee jotain tietävänsä vaikkapa jo Suomenkin 5 miljoonan ihmisen asioiden hoitamisesta? Ja aivan ei ne tkedäkkään, vaan esittää tietävänsä, koska nautinto hierarkioiden huipulla ei tule hyvin tehdystä työstä vaan todellisesta tai kuvitellusta ihmisten suorittamasta palvonnasta yli-ihmiseksi itsensä korottanutta kohtaan.
Lue kommentti