Manicouaganin törmäyskraatteri Kanadan Quebecissa erottuu pyöreänä muodostelmana satelliittikuvan oikeassa laidassa. Kuva: Kansainvälinen avaruusasema
Manicouaganin törmäyskraatteri Kanadan Quebecissa erottuu pyöreänä muodostelmana satelliittikuvan oikeassa laidassa. Kuva: Kansainvälinen avaruusasema

Harjoitusten tarkoitus on varautua asteroidin törmäykseen todellisessa tilanteessa.

Joukko kansainvälisiä avaruusalan asiantuntijoita ja tutkijoita kokoontui kuun vaihteessa Washingtoniin suorittamaan synkkää harjoitusta. Heille kerrottiin, että jopa 300-metrinen asteroidi on törmäyskurssilla maapallon kanssa lähivuosina, ja nyt pitäisi tehdä jotain.

Osallistujat jaettiin ryhmiin. Osa esitti poliitikkoja ja maailman johtajia, ja tieteelliset asiantuntijat kävivät läpi menetelmiä tuhon estämiseksi. Tietokone pyöritti simulaatiota asteroidin lähestymisestä.

Asteroidi päätettiin suistaa radaltaan luotaimilla, jotka iskeytyisivät siihen. Kolme niistä osui, ja suurin massa saatiin torjuttua. Kivenmurikasta irtosi kuitenkin 60-metrinen pala, ja konferenssin viimeisenä päivänä se oli matkalla suoraan New Yorkiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kivi oli syöksymässä ilmakehään 70 000 kilometrin tuntivauhtia, ja se räjähtäisi ilmassa Manhattanin yllä. Mitään ei ollut enää tehtävissä. Suuri osa kaupungista tuhoutuisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tällaisia roolipelejäkin tutkijat pääsevät joskus harrastamaan. Kyse oli kuudetta kertaa järjestettävästä planetaarisen puolustuksen konferenssista, jossa käydään läpi tuoreinta tutkimustietoa Maan lähiasteroideista ja etsitään keinoja torjua mahdollista törmäystä.

Konferenssiin kuuluu aina simulaatio, jossa asteroidin torjumista harjoitellaan nykyisin käytössä olevin keinoin. Leikisti, mutta täysin vakavissaan.

Konferenssit järjestää kansainvälinen avaruusalan yhdistys IAA, ja niihin osallistuu avaruusjärjestöjä ja asiantuntijoita ympäri maailmaa. Tänä vuonna mukana olivat muun muassa Euroopan avaruusjärjestö Esa, Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa sekä kriisinhallintavirasto Fema.

Vastaavia harjoituksia on pidetty joka toinen vuosi. Vuonna 2013 tuhoutui Ranskan Riviera ja vuonna 2015 Bangladeshin 12 miljoonan asukkaan pääkaupunki Dhaka.

Vuoden 2017 simulaatiossa sen sijaan onnistuttiin pelastamaan Tokio ampumalla asteroidia ydinohjuksella.

Ydinkärjet jäivät tänä vuonna maahan, kun niiden käytöstä ei päästy poliittiseen sopuun. Lopputulemana ainakin 1,3 miljoonaa ihmistä kuoli ja maailman arvokkain tonttimaa Manhattanilla muuttui lasin, teräksen ja betonikasojen hautaamaksi joutomaaksi.

Asteroidin törmäys meidän elinaikanamme ei ole todennäköinen uhka. Maapalloa ovat historian aikana kyllä mukiloineet lukemattomat asteroidit. Kuuluisin niistä iskeytyi Jukatanin niemimaalle 65 miljoonaa vuotta sitten. Se tuhosi dinosaurukset ja valtaosan muusta elämästä maapallolta.

Tällä hetkellä näköpiirissä ei kuitenkaan ole yhtäkään näin vaarallista avaruuskiveä. Yli kilometrin kokoisista maailmanlopun kivistä tunnetaan jo 90 prosenttia, ja niitä ajautuu Maan kiertoradalle laskennallisesti kerran sadassa miljoonassa vuodessa.

Vara ei silti venettä kaada. Harjoitus eteni tällä kertaa seuraavasti.

Osanottajille kerrottiin, että lähiavaruudesta on löytynyt halkaisijaltaan ainakin satametrinen asteroidi. Se törmäisi Maahan prosentin todennäköisyydellä huhtikuun 29. päivänä vuonna 2027.

Sitten kelloja edistettiin, ja vuosien tapahtumat piti käydä läpi muutamassa päivässä. Parissa vuodessa asteroidin seurannassa törmäyksen todennäköisyys nousi kymmeneen prosenttiin ja lopulta sataan prosenttiin. Oli toimittava.

Nasa lähetti vuonna 2021 luotaimen tutkimaan asteroidia. Saman vuoden lopulla selvisi, että kivi tulisi törmäämään Yhdysvaltain Denveriin ja tuhoaisi sen täysin. Aikaa oli enää kuusi vuotta.

Yhdysvallat, Eurooppa, Venäjä, Kiina ja Japani päättivät rakentaa kuusi iskeytyjää, impaktoriluotainta, joiden tehtävä oli törmätä asteroidiin hurjalla vauhdilla ja toivon mukaan suistaa se törmäyskurssilta. Luotainten valmistaminen vei aikansa, ja sopiva aikaikkuna laukaisulle löytyi vasta elokuussa 2024.

Luotaimista vain kolme osui asteroidiin, mutta se riitti suurimman tuhon torjumiseen. Kappaleesta kuitenkin irtosi 60-metrinen murikka jutun alussa kuvatuin seurauksin. Denver pelastui, mutta New York tuhoutui.

Tällaisen 60-metrisen asteroidin tuhovoima vastaa moninkertaisesti suurimpia nykyään käytössä olevia ydinaseita. Tuhovoima on sama kuin 5–20 megatonnin ydinlatauksella.

Kylmän sodan aikana rakennettiin jopa 50 megatonnin pommeja, mutta nykyään suurimmat ovat megatonniluokkaa. Hiroshiman 15 kilotonnin pommi oli näihin verrattuna mitätön. 60-metrisen asteroidin tuhovoima olisi siihen nähden yli tuhatkertainen.

Mitä tästä leikistä sitten lopulta opittiin?

Asteroidin torjunnan epäonnistuessa suurkaupungin evakuointi olisi vaikeaa, ja pelkkä tieto tulevasta törmäyksestä voisi sekoittaa elämänmenon pahanpäiväisesti.

”Jos tietäisit että kotisi tuhoutuu puolen vuoden päästä, mahtaisitko siinä vaiheessa jatkaa asuntolainan lyhentämistä?” pohtii Nasassa planeetan puolustusta tutkiva Victoria Andrews uutistoimisto AFP:lle.

Tilanne olisi myös laillisesti monimutkainen. Simulaatiossahan Yhdysvallat oli mukana lähettämässä luotaimia, joiden seurauksena Denver kyllä pelastui, mutta New York tuhoutui. Niin ei olisi ilman toimia käynyt.

”Tällaisessa tilanteessa kansainvälisen lain nojalla Yhdysvallat laukaisevana osapuolena, olisi velvollinen maksamaan korvauksia”, sanoo 15 kansainvälisen lakimiehen ryhmää harjoituksessa vetänyt Alissa Haddaji.

Asteroideja kyetään nykymenetelmin tuhoamaan tai torjumaan, jos toimiin vain ryhdytään ajoissa ja niitä harjoitellaan tämänkaltaisissa skenaarioissa.

”Asteroidin törmäys on yksi harvoista luonnonkatastrofeista, joka on täysin ehkäistävissä, jos vain olemme valmiita käyttämään siihen resursseja”, sanoo Nasan konsulttina toiminut katastrofiasiantuntija Mika McKinnon uutiskanava NBC:lle.

Maapallon läheltä suihkaisee pian todellisuudessakin yli 340-metrinen asteroidi. Apophis-nimen saanut kappale löydettiin vuonna 2004, jolloin sillä laskettiin olevan pieni todennäköisyys osua maapalloon.

Nyt tiedetään, että osumaa ei tarvitse pelätä. Apophis tulee kuitenkin vuonna 2029 hetkeksi lähemmäs maapalloa kuin kauimmaiset satelliitit. Se ohittaa maapallon vain 31 000 kilometrin päästä 13. huhtikuuta 2029.

Sisältö jatkuu mainoksen alla