Atooppisen ihottumaan liittyy usein keltakokkibakteeri, Staphylococcus aureus. Se viihtyy iholla. Kuva: ROBERT BROOK/SCIENCE PHOTO LIBRARY
Atooppisen ihottumaan liittyy usein keltakokkibakteeri, Staphylococcus aureus. Se viihtyy iholla. Kuva: ROBERT BROOK/SCIENCE PHOTO LIBRARY

Atooppisella iholla viihtyvä keltakokkibakteeri voidaan nujertaa toisella bakteerilla, osoitti tutkimus.

Atooppinen ihottuma on yleinen ja pahimmillaan sietämätön ihosairaus. Iho kuivuu ja kutisee, ja sitä tulee helposti raavittua verille.

Maailmanlaajuisesti atooppisesta ihottumasta kärsii muutama prosentti aikuisväestöstä, mutta Suomessa siitä kärsii jopa joka neljäs. Esiintyvyys on meillä maailman korkeimpia, osittain kylmästä ja kuivasta ilmastosta johtuen.

Nature Medicine -tiedelehdessä julkaistu amerikkalaistutkimus tarjoaa nyt uutta hoitokeinoa vaivaan. Ainakin ensimmäisten ihmiskokeiden tulokset näyttävät lupaavilta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Atooppiseen ihottumaan liittyy usein keltakokkibakteeri, Staphylococcus aureus.

Se on tavallinen ja sinänsä harmiton seuralainen ihmisen iholla ja limakalvoilla, mutta atooppisesta ihottumasta kärsivillä sitä on iholla huomattavasti enemmän kuin muilla, ja ihon mikrobisto on köyhempää kuin normaalisti.

Keltakokin rehottaminen iholla voi pahentaa oireita ja hidastaa ihottuman paranemista.

Tutkijat onnistuivat nyt nujertamaan keltakokin iholta toisella yleisellä ja harmittomalla mikrobilla, Staphylococcus hominiksella. Tämäkin bakteeri majailee yleisesti ihmiskehossa. Siitä löytyi nyt kanta, joka esti keltakokkia rehottamasta, kun tätä bakteeria sekoitettiin voiteeseen.

”Kokeilimme 8 000:sta bakteerikannasta petrimaljalla, miten hyvin ne nitistävät keltakokkia ja hoitavat ihottumaa. Ja tämä toimi”, selittää ihotautien professori Richard Gallo San Diegon yliopistosta tutkimustiedotteessa.

Tutkijat olivat aiemmin jo havainneet hiirillä, että S. hominis -bakteeria sisältävä voide paransi siimahänniltä ihottuman, kun niille sellainen oli ensin aiheutettu.

Nyt samaa kokeiltiin ihmisillä. Kaksoissokkoutetussa kokeessa oli 54 atooppisesta ihottumasta kärsivää koehenkilöä. Hominis-bakteeria sisältävä voide auttoi suurinta osaa. Ihottuma kesyyntyi, ja keltakokkien populaatio iholla kukistui.

Tulevaisuudessa tällainen bakteerivoide voisi siis olla yksi vaihtoehto kutinan nujertamiseen. Seuraavaksi selvitetään voiteen pidempiaikaisia vaikutuksia.

Ihminen on mieluisa koti mikrobeille. Keskivertoihmisellä on arvioiden mukaan kehossaan enemmän bakteereita kuin omia soluja. Joskus on ajateltu, että suhdeluku olisi jopa kymmenkertainen bakteerien hyväksi, mutta nykyarvion mukaan mikrobeja on vain hieman enemmän.

Mikrobisto on monipuolinen ja monimutkainen.

Kainalon seudulla tutkijat nimittäin käyvät erillissotaa juuri tätä nyt hyväksi havaittua Stafylococcus hominista vastaan. Se näet on vastuussa epämiellyttävästä ja pistävästä hien hajusta.

Bakteeri pilkkoo hikirauhasen eritettä erääksi tioliyhdisteeksi, joka haisee voimakkaasti, havaitsivat tutkijat viime vuonna.

Sisältö jatkuu mainoksen alla