Kimalainen on yleinen pölyttäjä. Kuva: Antti Johansson
Kimalainen on yleinen pölyttäjä. Kuva: Antti Johansson

Suojelu pitää aloittaa heti, sillä maailman ruoantuotanto on paljolti riippuvaista hyönteisistä.

Maailmassa on nopeasti vähennettävä erilaisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja kehitettävä niiden sijaan luonnonmukaista tuholais- ja rikkakasvien torjuntaa, kehottavat asiantuntijat uudessa Nature Ecology & Evolution -lehdessä.

Tehomaataloudessa on muutoinkin otettava askeleita taaksepäin lisäämällä viljelysalueiden monimuotoisuutta ja erilaisten hyönteisten elinalueita niiden sisällä. Jos yksilajiset pellot ylettyvät silmänkantamattomiin, moni hyönteinen ei löydä niiltä ruokaa eikä pysty niillä elämään.

Myös turhaa valosaastetta on vähennettävä, sillä se haittaa yöllä liikkuvien hyönteisten suunnistamista ja pölytystyötä. Myös vieraslajien torjuntaa pitää tehostaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Yli 70 hyönteistutkijaa eri puolilta maailmaa julkaisi listauksen toimista, joilla hyönteiskantoja on mahdollista elvyttää. Toimeen on heidän mukaansa tartuttava päättäväisesti ja heti, sillä ihmiskunnan ruoantuotanto on paljolti riippuvaista hyönteisistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myrkyt, elinalueiden häviäminen ja ilmastonmuutos ovat romauttaneet niiden kantoja eri puolilla maailmaa. Tuho on kohdistunut sekä pölyttäjiin, petohyönteisiin, kasvinsyöjiin, loisiin että hajottajiin.

Viime vuonna julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan yli 40:tä prosenttia hyönteislajeista uhkaa sukupuutto.

Noin 75 prosenttia maailman viljelykasveista tarvitsee hyönteisiä pölyttäjiksi.

Suomessa pölyttäjämäärien vaihtelusta tiedetään toistaiseksi vähän. Kimalaisten linjalaskennat aloitettiin vasta viime kesänä.

Niiden vähenemisestä pitkällä aikavälillä antaa viitteitä se, että hyönteispölytteisten viljelykasvien sadot ovat laskeneet.

Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi on jouduttu luokittelemaan yhä useampia hyönteislajeja. Sellaisia on yli neljännes Suomen mesipistiäisistä eli kimalaisista ja mehiläisistä.

Muutkin hyönteiset kuin pölyttäjät ovat välttämättömiä ekosysteemille ja ihmiselle. Petohyönteiset ja loiset esimerkiksi pitävät kurissa viljelykasveja syöviä tuhohyönteisiä. Hajottajat kierrättävät ravinteita.

Hyönteiset ovat myös itse ravintoa monille lajeille, muun muassa linnuille. Peltolinnut ovat vähentyneet Suomessa ja koko Euroopassa, ja syyksi on arveltu ruoan hupenemista.

”On vahva tieteellinen yhteisymmärrys siitä, että hyönteisten, muiden niveljalkaisten ja monimuotoisuuden kato on erittäin todellinen ja vakava uhka, johon täytyy nopeasti vastata”, tutkijat kirjoittavat.

He listaavat myös keinoja, joilla maankäyttöä ja viljelymenetelmiä voidaan ohjata oikeaan suuntaan: tukiaiset, verotus, koulutus ja tietoisuuden lisääminen, tuotteiden alkuperätiedot ja sertifiointi.

Tieto hyönteiskantojen vaihtelusta on vajavaista, ja tutkijat ehdottavat kantojen järjestelmällistä maailmanlaajuista seurantaa. Tähän mennessä kokoon saatu informaatio riittää kuitenkin heidän mukaansa siihen, että toimet voidaan aloittaa.

”Tärkeintä on, ettemme odota, kunnes jokainen aukko tiedoissa on täytetty. Tiedämme tarpeeksi hyönteiskadon keskeisistä syistä, jotta voimme tehdä ensimmäiset ratkaisut.”

Minijehova
Seuraa 
Viestejä17045

Kappalainen kirjoitti:
Voisi ne kissatkin laittaa kuriin. tappavat älyttömät määrät lintuja, jyrsijöitä jne. Kissan omistajilla on jonkilainen älykkyysongelma hyväksyä tosiasioita.

Suuri osa kissojen uhreista on hyönteissyöjiä, joten ei sovi kissanmanaus tähän yhteyteen. Kissat ovat ihquja paikallisia superpetoja, eikä kaikki kissat ole ulkokissoja ja sisäkissa ei lintuja tai hiiriä syö.

MJ

Voisi ne ihmisetkin laittaa kuriin, ihmiset tappavat vuosittain arviolta miljardi eläintä, pari miljardia merenelävää, nämä kaikki tapetut eläimet ovat luonnonvaraisia eläimiä, tuotantoeläimet tuovat muutaman miljardi eläinpoloista ihmisen tappolistalle...

Mutta ei luomakunnan kruununa ihmiskunta ei näe mitään syytä lopettaa, tai edes vähentää eläinlajien murhaamista. 70% planeettamme eläimistä on hävinnyt viimeisen sadan vuoden aikana, 50% meriemme eläimistöstä on kadonnut ryöstökalastuksen ja ihmisen saasteiden seurauksena.

Sisältö jatkuu mainoksen alla