Jo 20 vuotta tutkimukset ovat todistelleet, että hermosoluja syntyy vielä aikuisena. Kuva: istock
Jo 20 vuotta tutkimukset ovat todistelleet, että hermosoluja syntyy vielä aikuisena. Kuva: istock

Aikuisiällä kasvavista aivosoluista on ehditty toivoa apua niin muistisairauksiin kuin masennukseenkin, mutta nyt tuore tutkimus väittää niitä olemattomiksi.

Jos elit käsityksessä, että kaikki aivosolusi syntyivät lapsuudessa eikä lisää ole luvassa, on sinulta mennyt ohi useampi tutkimustulos viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Jo vuonna 1998 tutkijat löysivät vainajien aivoista merkkejä vasta aikuisiällä syntyneistä aivosoluista eli neuroneista. Löytö on sittemmin toistettu lukuisissa tutkimuksissa.

Nature-lehden julkaisema tutkimus väittää nyt kuitenkin toista. Siinä Kalifornian yliopiston johtama tutkijajoukko kertoo, ettei se löytänyt tutkimiltaan 59 henkilöltä ainokaistakaan hermosolua, joka olisi syntynyt 13 ikävuoden jälkeen.

Koska aivosolujen ikää on mahdotonta selvittää kallon ulkopuolelta käsin, tässäkin tutkimuksessa leikeltiin kuolleiden ihmisten aivoja. Tutkittujen ikähaarukka ulottui sikiöstä 77 vuoden ikään.

Odotusten mukaisesti uusia aivosoluja syntyy tutkimuksen mukaan kiivaimmin ennen syntymää, kun aivot ovat vasta muotoutumassa. Tahti hidastuu selvästi vauvavuoden aikana: kun vastasyntyneen aivoista löytyi noin 1 600 tuoretta neuronia neliömillimetrin kokoiselta alueelta, havaittiin yksivuotiaalta enää 300. Esikouluikäiseltä uusia aivosoluja löytyi neliömilliltä enää muutamia. Viimeistään murrosiässä aivosolutehtailu loppuu kokonaan.

Aivosolutehtailun hidastuminen iän myötä on ollut tiedossa, mutta väite sen totaalisesta loppumisesta on rajussa ristiriidassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Monet neurotieteilijät intoutuivat kritisoimaan tutkimusta jo ennen kuin Nature ehti julkaista sen viime keskiviikkona, kertoo Stat News.

Tutkimuksen osakseen saama kritiikki osoittaa heikkouksia ja epävarmuustekijöitä paitsi kyseisestä tutkimuksesta, myös sen edeltäjistä. Niiden kaikkien ongelmat liittyvät siihen, että aivosolujen syntymäpäivä on päätelty vasta niiden kuoltua.

Yleisesti hyväksytty tapa selvittää aivosolujen ikää on syöttää kokeen aluksi vapaaehtoiselle koehenkilölle tiettyä merkkiproteiinia, joka kiinnittyy kypsyvien solujen dna-rihmaan. Näin hänen aivoihinsa sittemmin syntyviin soluihin jää ikään kuin aikakoodi, joka kertoo, ilmestyivätkö ne ennen kokeen alkamista vai vasta sen jälkeen. Aikakoodi päästään lukemaan, kun koehenkilö aikanaan kuolee.

Aiemmissa tutkimuksissa tällä metodilla on löydetty merkkejä aikuisiällä syntyneistä aivosoluista. Koska uusia soluja oli havaittu ainoastaan hippokampuksen alueelta, uusikin tutkimus tarkasteli juuri tätä aivojen osaa.

Toisin kuin monissa edeltäjissään, tässä tutkimuksessa merkkiproteiineja ei käytetty vielä ihmisen eläessä, vaan vasta hänen kuoltuaan. Monet kriitikot ovatkin muistuttaneet, että aivosolujen syntymän eli neurogeneesin havainnointi vaikeutuu jo tunneissa kuoleman jälkeen.

Tutkimusryhmä puolustaa tutkimusmetodiaan sillä, että se kuitenkin havaitsi tuoreet aivosolut vastasyntyneiden ja pienten lasten aivoissa odotetulla tavalla. Täysin sokeaksi sitä ei siis voi syyttää. Kriitikoiden mukaan tämä tosin kertoo vain siitä, että nuorissa aivoissa neurogeneesi on helpompi havaita.

Ryhmän jäsenet tarjoavat ristiriitaisten tulosten selitykseksi sitä, että käytetyt merkkiaineet voivat kiinnittyä aivosolun dna:han paitsi sen syntyessä, myös sen korjatessa vaurioitunutta dna-rihmaansa. Merkkiproteiinin aikakoodi ei siis olisi osannut tehdä eroa kahden tapahtuman välillä: solun rakentamisen ja remonttien.

Uusi tutkimus ei ole ainoa, joka on asettanut aikuisten neurogeneesin kyseenalaiseksi. Toista vuotta sitten australialainen tutkimusryhmä julkaisi tutkimuksen, jossa uusien aivosolujen määrän havaittiin vähenevän jyrkästi neljän vuoden iässä. Aikuisilta siitä ei löydetty merkkejä lainkaan.

käyttäjä-3779
Seuraa 
Viestejä1782
Liittynyt12.5.2014

Tutkimus ei löytänyt aikuisiän hermosoluja

Useimmat tutkijat eivät vielä hyväksy havaintoa, että hermosoluja ei kehittyisikään lisää aikuisilla ihmisillä. Myös neurogenesiksen keksijä pitää kiinni teoriastaan. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että lisää tutkimusta tarvitaan. Jotkut arvelevat, että neurogenesiksen este ihmisellä on älykkyys, koska aivosoluja ei synny myöskään aikuisilla delfiineillä. Mutta onhan rottakin älykäs, ja sillä taas syntyy runsaasti uusia aivosoluja läpi elämän.. Monilla linnuilla syntyy suuri määrä uusia...
Lue kommentti