Tämä on koronataudin kuva tulevaisuudessa, jos uuden tutkimuksen ennuste toteutuu. Kuva: Shutterstock
Tämä on koronataudin kuva tulevaisuudessa, jos uuden tutkimuksen ennuste toteutuu. Kuva: Shutterstock

Jos ennuste toteutuu, rokottamista ei tulevaisuudessa tarvita.

Uusi koronavirus jää pysyvästi keskuuteemme, mutta se kesyyntyy harmittomaksi lapsena sairastettavaksi taudiksi. Näin ennakoivat tutkijat Science-tiedelehdessä.

Tulevaisuudessa ensimmäinen tartunta podetaan tutkimuksen mukaan tyypillisesti varhaislapsuudessa kolmen ja viiden ikävuoden välillä. Vaikka myös aikuiset saavat tartunnan aika ajoin, heilläkin tauti jää lieväksi.

Ennuste perustuu sille havainnolle, että koronatauti on osoittautunut lapsilla valtaosin hyvin lieväksi. Tauti muuttuu vaaralliseksi vasta iän karttuessa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Nykyisessä pandemiatilanteessa ikäihmiset ovat vaarassa, mutta kun virus on muuttunut endeemiseksi eli pysyväksi osaksi kiertäviä tartuntatauteja, vanhuksillakin on immuunisuojaa lapsena podetun infektion ansiosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näkymä taudin kesyyntymisestä kuulostaa Turun yliopiston lasten infektiotautiopin professorin Ville Peltolan mielestä uskottavalta.

”Saattaa olla, että se jää taudiksi, joka koskee enemmän lapsia samaan tapaan kuin muutkin hengitystievirustaudit. Lapset yleensä selviävät näistä suuremmitta ongelmitta ja niin varmaan tästäkin”, Peltola sanoo.

Vakavat koronatapaukset ovat nyt lapsilla hyvin harvinaisia, mutta niitäkin on raportoitu. Riski on suurempi alle yksivuotiailla ja niillä lapsilla, joilla on taustasairauksia tai lihavuutta.

Koska tauti on lapsilla valtaosin hyvin lievä, lapset rokotetaankin viimeisten joukossa.

Science-lehdessä tutkijat arvioivat, että tulevaisuudessa ei välttämättä ole tarvetta rokottaa minkään ikäisiä, jos heidän ennustamansa kehityskulku toteutuu.

Toisaalta koronaviruksesta ei päästä luultavasti täysin eroon edes rokottamalla, arvioi Helsingin yliopiston uhkaavien tartuntatautien apulaisprofessori Tarja Sironen.

”Kyllä tämän hetken näkemys on, että se jää pysyväksi osaksi ihmisten viruksia. Aika vaikea nähdä, miten se saataisiin kokonaan juurittua pois”, Sironen sanoo.

Elintilaa virukselle jää, jos nykyiset rokotteet eivät anna sataprosenttista suojaa taudilta, kuten esimerkiksi tuhkarokkorokote tekee. Ei ole myöskään varmuutta, että rokotteet estävät viruksen tarttumista ja leviämistä vaikka sairastumista estävätkin.

”Tällä tulee olemaan vaikutus siihen, kuinka nopeasti siirrytään epidemiasta endeemiseen vaiheeseen. Jos rokotteemme ovat sellaisia, että ne estävät tartunnat ja jatkotartunnat, ne pysäyttävät viruksen paljon tehokkaammin”, Sironen sanoo.

Ennuste koronaviruksen kesyyntymisestä ei perustu siihen, että itse virus muuttuisi vaarattomammaksi vaan siihen, että valtaosa ihmisistä saa sille immuunisuojaa sairastamalla jo lapsena.

Lapsuudessa hankitusta immuunisuojasta saattaa johtua, että myös vanhojen koronavirusten aiheuttamat flunssat ovat lieviä aikuisillakin. Niiden vaarallisuutta koskaan altistumattomille aikuisille on vaikea arvioida, koska niin moni on ne potenut jo lapsena.

”Onko kyse ainoastaan vasta-aineista vai ovatko myös viruksen ominaisuudet muuttuneet vuosikymmenien aikana, sitä emme tiedä”, Sironen sanoo.

Virukselle on yleensä hyötyä muuttua herkemmin tarttuvaksi – kuten esimerkiksi uuden koronaviruksen brittimuunnoksessa on käynyt – mutta ei vaarallisemmaksi. Vaarallista virusta ihminen torjuu tarmokkaammin, mikä kutistaa sen elintila.

Jos uusi koronavirus käyttäytyy kuten harmittomat sukulaisviruksensa, on mahdollista, että sen voi saada useamman kerran elämässään. Sairastaminen ei siinä tapauksessa anna steriloivaa, tartunnan torjuvaa immuniteettia niin kuin esimerkiksi tuhkarokon sairastaminen antaa

Uusintatartuntoja on jo nyt raportoitu, mutta ne ovat olleet harvinaisia. Virusta torjuvia vasta-aineita on löytynyt koronatautia sairastaneilta vielä kahdeksan kuukautta sairastamisesta.

Ajan myötä selviää, miten pitkään taudista saatava immuunisuoja lopulta kestää. Tavallisilla flunssakoronaviruksilla tehdyissä kokeissa ihmisen on voitu tartuttaa vuoden päästä aiemmasta tartunnasta. Uusi tartunta on kuitenkin ollut lievempi ja lyhytkestoisempi.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä10592

Tässä on nyt jotain kummallista.

Ensinnäkin, tiedämmekö vieläkään, kuinka paljon ihmisiä kuolee koronaan ei koronan kanssa? Millä kriteerillä - miten pitkään - kuolemat voidaan kirjata eri logiikalla, kun kyseessä on korona tai influenssa? Jos kuolemat kirjattaisiin samalla logiikalla kuin influenssojen suhteen, kuinka tappava korona olisi? Kuinka suuri kuolleisuus edellyttäisi yleisiä toimenpiteitä jatkossa? Jos korona onkin suhteellisen vaaraton, kuinka se voi siitä enää kesyyntyä nimeksikään. Näitä kysymyksiä olemme saanet jo pitkään ihmetellä.

ÄLÄ LAINAA TEKSTIÄNI, KIITOS.

  • ylös 28
  • alas 7
Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä10592

"Koska tauti on lapsilla valtaosin hyvin lievä, lapset rokotetaankin viimeisten joukossa."
Lasten rokottaminen koronaa vastaan olisi mielestäni absurdi ajatus.

ÄLÄ LAINAA TEKSTIÄNI, KIITOS.

  • ylös 26
  • alas 3
Sisältö jatkuu mainoksen alla