Shum Lakan kalliosuojasta Kamerunista on löytynyt muinaisten lapsivainajien luurankoja.
Shum Lakan kalliosuojasta Kamerunista on löytynyt muinaisten lapsivainajien luurankoja.

Muinainen nykyihminen hajaantui Afrikassa ainakin neljään sukulinjaan.

Neljästä muinaisesta lapsivainajasta tehdyt tutkimukset muuttavat käsitystä ihmiskunnan alkuvaiheista Afrikassa.

Arvostetun Nature-tiedelehden julkaiseman tutkimuksen mukaan nykyihmisen haarautui neljään eri sukulinjaan 250000–200000 vuotta sitten.

Kahdesta polveutuu afrikkalaisia nykyväestöjä. Kolmannesta eli itäafrikkalaisesta alkuhaarasta irtaantuvat paljon myöhemmin myös koko muun maailman esivanhemmat.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Neljäs sukulinja on niin sanottu haamulinja, joka erkaantui omaksi ryhmäkseen alkuperäisen haarautumisen aikoihin tai jopa jonkin verran aiemmin. Haamulinjasta on yhä pieniä jälkiä nykyään elävissä itä- ja länsiafrikkalaisissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

”Analyysimme osoittaa ainakin neljä merkittävää varhaista sukulinjaa, jotka ulottuvat nykyään eläviin ihmisiin. Tätä nelinkertaista jakaantumista ei ole aiemmin todettu dna:sta”, kertoo Harvardin yliopiston genetiikan tutkija David Reich tutkimustiedotteessa.

Tutkijat päätyivät neljään alkuhaaraan yhdistämällä geenitietoja tuhansia vuosia sitten kuolleiden lasten näytteistä, muista muinaisista nykyafrikkalaisista metsästäjä-kerääjistä ja nykyään elävistä useista afrikkalaisväestöistä.

Aiemmin on esitetty, että nykyiset eteläisen Afrikan metsästäjä-kerääjät edustaisivat varhaisinta erkaantumista muista ihmisväestöistä. Uuden tutkimuksen perusteella myös Keski-Afrikan metsästäjä-kerääjien haarautuminen on yhtä vanhaa perua.

Tutkimus tukee ajatusta, että ihmiset ovat alkuvaiheissaan eläneet maantieteellisesti hyvin erillisinä väestöinä.

Geenivertailu osoitti myös myöhemmän jakaantumisen neljään. Se tapahtui itäisessä Afrikassa 80000–60000 vuotta sitten. Tässä kohdassa haarautui erilleen myös se väestö, joka tulisi muuttamaan pois Afrikasta ja muodostaisi muiden kuin afrikkalaisten esivanhemmat.

Nykyihmisen synty on viime vuosina julkaistujen tutkimusten perusteella siirtynyt kauemmaksi ajassa.

Pitkään ajateltiin, että Homo sapiens kehittyi 200000 vuotta sitten. Vuonna 2017 tutkijat kuitenkin kertoivat Nature-lehdessä Marokosta löytyneistä nykyihmisen fossiileista, jotka he ajoittivat yli 300000 vuoden ikäisiksi.

Uuden tutkimuksen uusi dna-aineisto oli peräisin neljästä lapsesta, jotka elivät 3000–8000 vuotta sitten. Heidän jäänteensä ovat löytyneet Shuma Lakan kalliosuojasta Kamerunista.

Shum Lakan kalliosuojan seutua pidetään mahdollisena bantukielten alkukotina. Kieliryhmän kieliä puhuu kolmannes nykyafrikkalaisista.

Kalliosuojasta on löytynyt 18 vainajan jäännökset, vanhimmat 8000 vuoden ikäisiä. Useimmat ovat lapsia.

Näin vanhat ihmisen jäänteet ovat Länsi- ja Keski-Afrikassa hyvin harvinaisia ennen rautakautta. Tämä johtuu trooppisista oloista ja happamasta maaperästä.

Keijona
Seuraa 
Viestejä17454

Onhan se jotenkin hassua, kun kaikki haluaa olla niin yksilöllisiä ja erilaisia, mutta perinnöllisiä erilaisuuksia ei saai korostaa tai edes tuoda julki. 

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla