400 000 vuotta vanhat hampaat kertovat esi-isiemme elämästä. Kuva: Israel Hershkovitz / Tel Avivin yliopisto
400 000 vuotta vanhat hampaat kertovat esi-isiemme elämästä. Kuva: Israel Hershkovitz / Tel Avivin yliopisto

Ensimmäiset todisteet löytyvät jo varhaiselta kivikaudelta.

400 000 vuot­ta van­han ham­mas­pla­kin tut­ki­mus osoit­taa, et­tä luo­la­elä­mä al­tis­ti esi-isäm­me sa­vun hai­tal­li­sil­le kar­si­no­gee­neil­le.

Is­rae­li­lai­set ar­keo­lo­git rik­ko­vat tuo­rees­sa tut­ki­muk­ses­sa yh­den en­nä­tyk­sen, sil­lä näin van­haa ham­mas­plak­kia ei ole ana­ly­soi­tu näin tar­kas­ti aiem­min. Tut­ki­jat sai­vat pla­kis­ta tie­toa var­hais­ten ih­mis­ten ra­vin­nos­ta ja mah­dol­li­sis­ta epä­puh­tauk­sis­ta.

Aiem­min sa­man­lai­nen ra­vin­to­ana­lyy­si on teh­ty nean­der­ta­lin­ih­mis­ten ham­masp­la­kil­la, mut­ta ky­sei­set ham­paat oli­vat pe­räi­sin ajal­ta 40 000-50 000 vuot­ta sit­ten.

Tel Avi­vin yli­opis­ton joh­ta­mas­sa tut­ki­muk­ses­sa oli mu­ka­na tut­ki­joi­ta Es­pan­jas­ta, Bri­tan­nias­ta ja Aust­ra­lias­ta. Ham­paat oli löy­det­ty Qe­se­min luo­las­ta, lä­hel­lä Tel Avi­via, jo­ka on van­has­taan tun­net­tu ar­keo­lo­gi­nen koh­de. Luo­la on ol­lut asu­tet­tu jo noin 400 000 vuot­ta sit­ten, ja siel­tä on löy­det­ty en­sim­mäi­set to­dis­teet va­kiin­tu­nees­ta tu­len käy­tös­tä. On vie­lä epä­sel­vää, mi­kä ih­mis­la­ji luo­las­sa on asu­nut.

Kos­ka ham­paat oli­vat näin van­ho­ja, tut­ki­joil­la ei ol­lut suu­ria odo­tuk­sia sen suh­teen, mi­tä pla­kis­ta löy­tyi­si. Sii­tä pys­tyi kui­ten­kin lu­ke­maan yl­lät­tä­vän pal­jon. Pla­kis­ta löy­tyi jäl­kiä puu­hii­les­tä, mi­kä viit­taa sii­hen, et­tä luo­las­sa asu­neet ih­mi­set al­tis­tui­vat tois­tu­vas­ti sa­vul­le, ja sa­mal­la sa­vun ai­heut­ta­mil­le ter­vey­son­gel­mil­le. Ky­sees­sä on sa­mal­la var­hai­sin to­dis­te il­man­saas­teal­tis­tuk­ses­ta.

Pla­kin ana­lyy­si osoit­ti myös, et­tä ih­mis­ten ra­vin­to on ol­lut kas­vi­pai­not­teis­ta. Pla­kin ras­va­hap­po­koos­tu­mus viit­ta­si päh­ki­nöi­den ja sie­men­ten syö­mi­seen. Li­säk­si pla­kis­ta löy­tyi kui­tu­jää­miä, joi­den al­ku­pe­rää tai tar­koi­tus­ta tut­ki­jat ei­vät tie­dä. He kui­ten­kin spe­ku­loi­vat et­tä ih­mi­set ovat voi­neet koet­taa puh­dis­taa ham­pai­taan kui­tu­jen avul­la.

Mui­den ar­keo­lo­gis­ten to­dis­tei­den pe­rus­teel­la tie­de­tään, et­tä luo­lan asuk­kaat söi­vät li­haa.

Tut­ki­muk­sen jul­kai­si Qua­ter­na­ry In­ter­na­tio­nal.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja ne jatkuvat jälleen 3. elokuuta.