Tulehduskipulääkkeitä syödään monenlaisiin vaivoihin, myös urheilun aiheuttamiin kolotuksiin. Kuva: Derrick Coetzee/Wikimedia Commons
Tulehduskipulääkkeitä syödään monenlaisiin vaivoihin, myös urheilun aiheuttamiin kolotuksiin. Kuva: Derrick Coetzee/Wikimedia Commons

Melko tavanomainen päiväannos aiheutti kahdessa viikossa nuorille koehenkilöille hormonaalisen tilan, jota yleensä tavataan vanhoilla miehillä.

Suosittu kipulääke ibuprofeeni saattaa sekoittaa miehen hormonaalisen tasapainon, jos sitä ottaa suuria annoksia pitkän aikaa. Se vaikuttaa testosteronin tuotantoon tavalla, joka voi alentaa hedelmällisyyttä.

Kööpenhaminan yliopiston johtamaan tutkimukseen osallistui 31 vapaaehtoista, tervettä 18–35-vuotiasta miestä.

He söivät joko lumelääkettä tai ibuprofeenia yhtä paljon kuin esimerkiksi monet urheilijat tapaavat ottaa, eli 600 milligrammaa kahdesti päivässä.

Parissa viikossa ibuprofeenia saaneille kehittyi tila, jota kutsutaan kompensoiduksi hypogonadismiksi. Sitä tavataan yleensä vanhoilla miehillä.

Jos tila jatkuu pitkään, seuraukset voivat olla vakavat. Hedelmällisyys vaarantuu, lihakset heikentyvät, väsymys ja masennus saattavat iskeä ja sydämeen liittyvien häiriöiden riski kasvaa. Lisäksi halut ja seksuaaliset ajatukset häviävät.

Kokeen pienellä miesjoukolla ongelmat menivät ohi, kun lääkitys lyhyen käytön jälkeen lakkasi. Tutkimuksen johtaja David Møbjerg Kristensen ja hänen kollegansa kuitenkin pelkäävät, että muutokset voivat jäädä pysyviksi, jos ibuprofeenia käyttää pitkään ja paljon.

Pnas-lehden julkaisemassa tutkimuksessa analysoitiin ibuprofeenin vaikutuksia kolmella tavalla: koehenkilöiden elimistössä, luovuttajien kiveksistä otetuissa näytepaloissa sekä hormonien eritykseen liittyvillä soluilla koeputkissa.

Kipulääke vähensi testosteronin muodostumista osallistujien kiveksissä, mutta mieshormonin tasot heidän elimistössään säilyivät silti ennallaan.

Tämä johtuu siitä, että aivolisäke kasvatti luteinisoivan hormonin, LH:n, valmistusta, joka taas kiihdyttää testosteronin tuotantoa. Elimistö ei kuitenkaan pysty loputtomiin korvaamaan testosteronin tuotantoa tällä tavoin.

Kun tutkijat altistivat kivesten kudosnäytteitä ibuprofeenille, testosteronia tuottavien Leydigin solujen toiminta heikkeni. Sama vaikutus näkyi myös ihmisperäisellä solulinjalla tehdyissä kokeissa.

Ibuprofeeni on hyvä lääke vaikkapa hammassärkyyn ja selkävaivoihin, mutta sitä ei pitäisi käyttää päivittäin, korostavat tutkijat. On kuitenkin ihmisiä, jotka nappaavat kipulääkkeitä ajattelematta, että ne ovat oikeita lääkkeitä.

Kristensen ja hänen työtoverinsa perehtyivät ensimmäisinä siihen, miten kipulääkkeet vaikuttavat aikuisiin miehiin. Heidän mukaansa kipulääkkeiden yletön käyttö voi olla yksi syy huolestuttavaan siittiökatoon.

Siittiöiden määrä eurooppalaisilla, pohjoisamerikkalaisilla, australialaisilla ja uusiseelantilaisilla miehillä on romahtanut, paljasti Human Reproduction Update -lehden aiemmin julkaisema tutkimus.

Vuonna 2011 päättyneen 40 vuoden tarkkailujakson aikana siittiöiden määrä siemennestenäytteissä oli laskenut 59 prosenttia ja siittiöiden tiheys 52 prosenttia.

Siittiöiden määrät ovat nykyään matalat kaikkialla maailmassa, osoittivat Helena Virtanen, Niels Jørgensen ja Jorma Toppari katsausartikkelissa, joka ilmestyi tässä kuussa Nature Reviews Urology -lehdessä.

Merlin
Seuraa 
Viestejä3369
Liittynyt25.9.2017

Tuttu kipulääke voi vaarantaa miesten hedelmällisyyden

jussipussi kirjoitti: Merlin kirjoitti: jussipussi kirjoitti: Käyttelijä kirjoitti: Kiinnostavaa olisi tutustua verrokkitutkimuksiin, joissa käyttömuotona ei olisi polttaminen, mitä näissä tutkimuksissa ei minusta oltu kerrottu. Ja mukava uutinenhan tämä on lisääntymishaluttomalle, maailmassa vähemmän potentiaalia ylikansoittumiseen. Kun nyt näyttää siltä että polttajat ei halua tutusta näihinkään. Tiedätkö mikä saattais jeesata? Se että kuratoidut linkit olisi ihan oikeasti kuratoituja, eikä...
Lue kommentti

Uusimpien tutkimusten mukaan uusimmat tutkimukset ovat keskimäärin yhdentekeviä.

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.