Byzovayan työkalut viittaavat siihen, että neandertalilaisten asuinvyöhyke tekee piston pohjoiseen.
Byzovayan työkalut viittaavat siihen, että neandertalilaisten asuinvyöhyke tekee piston pohjoiseen.

Muinaiset työkalut vihjaavat, että neandertalilaiset sinnittelivät luultua pidempään Uralilla. 

Ural-vuorilta löytyneet 33 000 vuotta vanhat työkalut viittaavat siihen, että neandertalinihminen  eli rinnan  nykyihmisen kanssa luultua pidempään – tai sitten nykyihminen harjoitti varhaiskivikautista kulttuuria oletettua kauemmin, raportoi kansainvälinen tutkijaryhmä Science-lehdessä.

Byzovayasta Uralin länsireunalta kaivettujen työkalujen arvellaan olevan jäänteitä viimeisimmistä neandertalilaisten asuinsijoista pohjoisessa. Ihmisfossiilien puuttuminen tekee mahdottomaksi varmistaa, että työkalut olivat todella neandertalilaisten valmistamia, mutta Ludovic Slimak Toulousen le Mirail -yliopistosta kollegoineen vakuuttaa niiden edustavan keskipaleoliittisen kauden tekniikkaa. Ne ovat kuitenkin peräisin ajalta, jolloin myöhäispaleoliittinen kulttuuri vallitsi jo alueella.

Byzovayan työkalut ovat tutkijoiden mukaan täysin vertailukelpoisia vanhempiin Euroopasta löytyneisiin neandertalilaistyökaluihin.

Slimak kollegoineen paikansa Byzovayasta ihmisen työstämiä esineitä yhteensä 313. Missään niistä ei ollut merkkejä myöhäispaleoliittiselle kaudelle tyypillisestä käsittelystä.