Kuvap
Kuvap

Työmuistin toiminta perustuu aivojen dynaamisiin vuorovaikutusverkkoihin, osoittivat Helsingin yliopiston tutkijat.

Lyhytkestoisen muistin ylläpitäminen liittyy hermosolujen toiminnan synkronoitumiseen, joka mahdollistaa aivoalueiden välisen kommunikaation, osoitti Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksessa tehty tutkimus. Aivoalueiden vuorovaikutuksista pystyttiin jopa ennustamaan koehenkilöiden lyhytkestoisen muistin yksilöllinen kapasiteetti.

Keskivertokansalaisen lyhytkestoiseen muistiin mahtuu kerralla vain kolmesta neljään asiaa. Työmuistia ylläpitävät aivoalueet tunnetaan jo hyvin, mutta tietoa näiden alueiden vuorovaikutuksista on vähän.

Satu ja Matias Palvan tutkimusryhmä valotti näköärsykkeiden muistijälkien syntymekanismeja ihmisen aivoissa. Ryhmä kuvansi muistikokeisiin osallistuneiden koehenkilöiden aivotoimintaa aivomagneettikäyrä- (MEG) ja aivosähkökäyrämenetelmillä (EEG). Lisäksi tutkijat kehittivät uuden menetelmän, jolla näitä mittauksia voitiin käyttää aivokuoren eri alueiden nopeiden vuorovaikutusten kartoittamiseen.

Tutkijat kartoittivat lähes neljä miljardia erilaista aivotoiminnan vuorovaikutusta. Heitä kiinnostivat erityisesti aivojen eri osien rytmiset vuorovaikutukset. Näköärsykkeestä jääneen muiston ylläpitämisen aikana koehenkilön eri aivoalueiden rytmit tahdistuivat hetkellisesti.

Tulokset paljastivat myös useita toiminnallisesti erikoistuneita verkkoja. Keskeisessä asemassa oli aivojen otsa- ja päälaenlohkon eri alueiden välinen verkko. Se on avainasemassa tarkkaavaisuuden ja toiminnan koordinaatiossa. Takaraivonlohkon verkko puolestaan käsittelee ja ylläpitää näköaistin tuomaa tietoa.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.