Taiteilijan näkemys tyrannosaurusten kehityslinjan varhaisimmasta tunnetusta lajista. Kuva: Zhongda Zhang/IVPP
Taiteilijan näkemys tyrannosaurusten kehityslinjan varhaisimmasta tunnetusta lajista. Kuva: Zhongda Zhang/IVPP

Rexin uusi esi-isä on vain kolmimetrinen. Vanhoja näytteitä tutkimalla dinojen todelliseksi jättiläiseksi paljastui spinosaurus.

Paleontologit voivat vihdoin lakata vinoilemasta, ettei tyrannosauruksia tavattu vielä jurakaudella, kuten Steven Spielbergin elokuvassa tapahtuu.

Tyrannosaurusten on uskottu kehittyneen vasta myöhäisellä liitukaudella. Nyt tutkijat ovat löytäneet Kiinasta kaksi luurankoa, jotka kuuluvat tähän asti varhaisimmalle tunnetulle tyrannosaurukselle, Guanlong wucaiille . Se eli noin 160 miljoonaa vuotta sitten eli se on noin kaksi kertaa vanhempi kuin Tyrannosaurus rex.

Löydöt osoittavat, että kehityslinjan alussa tyrannosaurukset olivat rexiin verrattuna pieniä. Luurangoista toinen kuuluu nuorelle yksilölle. Sukukypsä yksilö on vain kolmen metrin pituinen. Raajojen, kynsien, hampaiden ja leukojen perusteella se oli kuitenkin aggressiivinen peto ja nopea saalistaja.

Lajin huomiota herättävin piirre oli kapea ja paperinohut harjanne kuonon päällä. Tällaisia koristeita ei ole tavattu aikaisemmin tyrannosauruksilta. Tutkijat pitävät sitä mielenkiintoisena havaintona, sillä joillakin tänä päivänä elävillä linnuilla on samankaltaisia pääkoristeita, ja linnut ja tyrannosaurukset ovat melko läheistä sukua toisilleen. Pääkoriste osoitti luultavasti kosiomenoissa koiraan kelpoisuutta tai auttoi lajin tunnistamisessa.

Lähde: Nature

Toinen uutinen kertoo,että Tyrannosaurus rex on kohdannut ylivoimaisen voittajansa dinosaurusten megaluokassa. Tieto ei perustu uuteen fossiililöytöön, vaan vanhojen näytteiden uudelleenarviointiin. Saksalainen paleontologi Ernst Stromer löysi Egyptistä vuonna 1912 jäännökset dinosauruksesta, jonka hän nimesi Spinosaurukseksi . Stromer itse päätteli, että laji olisi ollut suurempi kuin Rex. Valitettavasti suurin osa näytteistä tuhoutui toisen maailmansodan aikaisissa pommituksissa.

Nyt italialais-ranskalainen tutkijaryhmä on käynyt vanhat näytteet läpi ja päätellyt kallon perusteella, että Spinosaurus on saavuttanut hulppean 17 metrin pituuden. Suurin tunnettu Rex on vain 12.8 metriä pitkä. Jo aiemmin Rex on jäänyt dinosaurusten pituuskilpailussa hopealle Argentiinasta löydetylle Gigantosaurukselle , joka kasvoi yli 13 metriä pitkäksi.

Lähde: New Scientist

Musiikki soi aivoissa kaikkialla. Kuva: Getty Images

Kansien kärkitilan nappasi koira.

Tiede-lehden lukijat ovat antaneet vuosipalautteensa eli äänestäneet vuoden 2017 jutut ja kannet.

Tänä vuonna Tieteessä julkaistiin 76 artikkelia. Kannatus jakautui laajalti, mutta kolmen kärki oli hyvin tasainen. Sijat ratkesivat muutamilla äänillä.

Vuoden jutut

1.  Aivot rakastavat musiikkia

Artikkeli kertoi, kuinka musiikki on paljon muutakin kuin kuuntelunautinto. Musiikkiharrastus vahvistaa aivoja ja kehittää kognitiivisia valmiuksia keskittymiskyvystä muistiin ja älyyn.

Artikkeli ilmestyi numerossa 11/2017. Kirjoittajat olivat tiedetoimittajat Panu Räty ja Kirsi Heikkinen.

2. Mitä koira näkee sinussa?

Artikkeli kysyi, miten paras ystävämme suhtautuu meihin ja mitä se meidän mielenliikkeistämme ja tekemisistämme tajuaa.

Artikkeli ilmestyi numerossa 6/2017. Kirjoittaja oli tiedetoimittaja Maija Karala.

3. Elämän suurimmat arvoitukset

Artikkeli kysyi, mitä nykytiede sanoo maailman pohdituimmista asioista, kuten tietoisuuden olemuksesta ja elämän tarkoituksesta.

Artikkeli ilmestyi numerossa 2/2017. Kirjoittajat olivat New Scientist -lehden tiedetoimittajia.

 

Lue Digilehdet.fi:ssä

Jos olet jonkin Sanoman aikakauslehden tilaaja, voit lukea voittoisat artikkelit Digilehdet-palvelussa kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevista linkeistä.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet.

 

Vuoden kannet

Tasainen oli myös kansiäänestys. Lämpenevän luonnon maapallojäätelö ja Eurooppaa valtaava susi hävisivät vain hienoisesti koiralle.

Äänestyksen voittajat

Arvonnassa muhkean tietokirjapaketin voittivat

Jaakko Rantanen, Hämeenlinna

Nikolas Uso, Helsinki

Veera Vedenpää, Teerijärvi

 

Muinainen punkki jäi meripihkaan. Kuva on tutkimuksesta.
Muinainen punkki jäi meripihkaan. Kuva on tutkimuksesta.

Punkilla on ikää sata miljoonaa vuotta.

Meripihkaan kivettyneet eläimet ovat melkein kuin valokuvia dinosaurusten ajasta. Nyt Myanmarista on löytynyt kivettynyttä meripihkaa, jonka sisällä on ikivanha punkki.

Pieni otus on imenyt itsensä täyteen dinosauruksen verta ja tarraa yhä kiinni dinosauruksen sulkaan. Muinaisen havupuun pihkaan on ikuistunut hetki sadan miljoonan vuoden takaa.

Meripihkasta on löytynyt aiemmin vanhempiakin ötököitä ja esimerkiksi kokonainen muinainen linnunpoikanen. Nyt löytynyt punkki on ensimmäinen suora todiste siitä, että nämä verenimijät kiusasivat myös muinaisia eläimiä.

Toki tiedetään, että punkkeja oli olemassa jo yli 200 miljoonaa vuotta sitten. On kuitenkin harvinaista, että sekä loiseläin ja kappale sen isäntää ovat kivettyneet samaan pihkanpalaseen.

Tutkijat eivät voi olla täysin varmoja, kuuluiko meripihkaan jämähtänyt sulka dinosaurukselle vai eräälle esihistorialliselle linnulle.

Tiedetään, että useat teropodien alalahkoon kuuluneet dinosaurukset olivat höyhenpeitteisiä. Teropodien kuuluisin edustaja on Tyrannosaurus rex. Teropodeista kehittyivät myös nykyiset linnut.

Pihkasta löytynyt punkki on tieteelle uusi ilmestys. Se edustaa aiemmin tuntematonta punkkilajia ja tutkijat antoivat sille nimeksi Deinocroton draculi, Draculan hirmuinen punkki.

Havupuun pihkaan on tarttunut muutakin kiintoisaa. Tutkijat löysivät useita meripihkaan kivettyneitä punkkeja, ja osaan niistä näyttää tarttuneen pieniä karvoja. Näiden karvojen tutkijat arvelevat olevan peräisin erään kuoriaislajin toukasta.

Nämä toukat elävät nykyäänkin lintujen ja nisäkkäiden pesissä ja popsivat pesänhaltijasta varisevaa kuollutta ihosolukkoa ja sulkia. Kun toukkia on paljon, niistä irtoilevat karvat voivat muodostaa pesän pohjalle maton.

Niinpä tutkijat päättelevät, että punkit ovat vierailleet jonkin sulkapeitteisen dinosauruksen pesässä, missä niihin on myös takertunut näitä toukkien karvoja.

Verenimijät karvoineen ja dinosauruksesta tai linnusta irronnut sulka ovat sitten jämähtäneet kiinni puun pihkaan, joka sopivissa olosuhteissa kivettyy ja vuosimiljoonien saatossa kerrostuu merenpohjaan.

Vaikka yksi punkeista on täynnä verta, joka mahdollisesti on peräisin dinosauruksesta, ei ole toivoakaan, että näistä muinaisjäänteistä saataisiin dinosauruksen dna:ta. Perimäaines ei säily ehjänä siinä kivettymisprosessissa, jossa meripihka muodostuu.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.