Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalakantarekisteri-hanke antaa uusia mahdollisuuksia harvinaistuvien lajien suojeluun. Hanketta tukee vastikään valmistunut Suomen eliölajien luokitus, joka mä...

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalakantarekisteri-hanke antaa uusia mahdollisuuksia harvinaistuvien lajien suojeluun. Hanketta tukee vastikään valmistunut Suomen eliölajien luokitus, joka määrittelee kalalajiemme nykyisen uhanalaisuuden.

RKTL:n rekisteriin kirjatuista lajeista enemmistö on luokiteltu elinvoimaisiksi. Äärimmäisen uhanalaiseksi lasketaan vain Saimaan nieriä, joka olisi jo hävinnyt ilman kalanviljelyä. Nykyisen kannan emokalasto on peräisin 1984 pyydetyistä luonnon nieriöistä. Erittäin uhanalaisen ja samalla suojeltavan leiman saivat Itämereen laskevien jokien lohikannat, merivaelluksella käyvät taimenet ja lähinnä Kotkan seudun murtovesissä elelevät rantaneulat. Vaarantuneisiin luetaan Jäämereen laskevien jokien lohikannat, vaellus- ja planktonsiika sekä toutain. Silmälläpidettäviä ovat puolestaan nahkiainen, sisävesien taimenet, nieriä, järvisiika, harjus sekä särkikaloista vimpa.

Vesistämme on kokonaan hävinnyt sampi ja säkiä eli monni. Viljelyn avulla sinnittelevä järvilohi luokitellaan luonnosta hävinneeksi. Puutteellisesti tunnettuja lajeja on 11. Niitä ovat enimmäkseen merellä elävät, harvoin pyydyksiin jäävät elaska, imukala ja mustatokko.