Jotta ulostesiirre levittäisi hyötymikrobeita koko paksusuoleen, siirre pitää saada paksusuolen alkupäähän (18). Kuvassa paksusuoli on piirretty vihreänä, ohutsuoli oranssina. Numero 23 on peräsuoli. Kuva: Wikimedia Commons
Jotta ulostesiirre levittäisi hyötymikrobeita koko paksusuoleen, siirre pitää saada paksusuolen alkupäähän (18). Kuvassa paksusuoli on piirretty vihreänä, ohutsuoli oranssina. Numero 23 on peräsuoli. Kuva: Wikimedia Commons

Hoitokoe paransi vaarallisen antibioottiripulin lähes joka potilaalta.

Silloin tällöin antibioottikuurit nujertavat suoliston hyötymikrobit niin perusteellisesti, että haitallinen Clostridium difficile -bakteeri pääsee vallalle. Syntyy ripuli, joka voi olla vaikea parantaa ja joka pahimmillaan uhkaa henkeä. Tehokas hoitotapa on uusia suoliston hyötymikrobisto ulosteensiirrolla eli siirtämällä sairaan paksusuoleen terveen ihmisen ulostetta. Hoitoon ei tarvita tuoretta ulostetta, vaan jäädyttämällä varastoitukin toimii, osoittavat nyt yhdysvaltalaiset tutkijat Clinical Infectious Diseases -lehdessä.

Ilan Youngster Massachusettsin yleisestä sairaalasta työtovereineen kokeili jäädytettyä ulostesiirrettä ensin kahdellakymmenellä ja sitten vielä yhdellätoista potilaalla, joilla oli antibiooteilla paranematon Clostridium difficile -ripuli tai jotka olivat toistuvasti joutuneet sairaalahoitoon sen takia.

Yksi tai enintään kaksi hoitokertaa riitti parantamaan 90 prosenttia potilaista. Siirre tehosi yhtä hyvin nenämahaletkun kuin paksusuolentähystimen kautta annettuna.

Jäädytys on etu siksi, että tervettä, kunnollisesti tarkistettua ulostetta voidaan sillä tavoin säilyttää pitkiä aikoja niin, että sairaalalla on sitä aina tarvitessaan.

Kokeissa käytetyt ulosteet kerättiin terveiltä aikuisilta, jotka seulottiin perusteellisesti kaikenlaisten tartuntatautien poissulkemiseksi. Heitä myös pyydettiin olemaan syömättä mitään tavanomaisia allergian aiheuttajia, kuten pähkinöitä tai kananmunia, ennen ulosteen luovutusta. Ennen pakastamista ulosteet suodatettiin, laimennettiin ja vielä kerran testattiin taudittomuuden varmistamiseksi.

On tärkeää, että siirretty uloste on puhdasta ja että se siirretään paksusuolen yläpäähän. Kummastakin syystä tutkijat varoittavat, ettei itseään kannata koettaa itse hoitaa kaverilta pyydetyllä ulosteella. Testaamaton siirre voi aiheuttaa uuden taudin, ja sitä ei kotikonstein saa oikeaan paikkaan.

Siirteen ottaminen saattaa kuitenkin lähitulevaisuudessa helpottua, sillä tutkijat aikovat seuraavaksi kokeilla siirteen pakkaamista nieltävään kapseliin. Kapselin pitäisi kestää mahahapot ja hajota vasta ohutsuolen puolella.

Lääkärikirja Duodecimin mukaan useimmat Clostridium difficile -ripulin saaneet voidaan parantaa tuohon bakteeriin tepsivillä antibiooteilla mutta ei kaikkia. Ulostetta on siirretty jälkimmäisissä tapauksissa. Ennalta tautia ei nykykeinoin pystytä täysin ehkäisemään. Esimerksi syödyt maitohappobakteerit eivät aina jaksa syrjäyttää Clostridium difficileä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä