UV-lamppuja käytetään jos Venäjällä metrovaunujen desinfiointiin. Kuva: Wikimedia Commons
UV-lamppuja käytetään jos Venäjällä metrovaunujen desinfiointiin. Kuva: Wikimedia Commons

UV-säteily tappaa tunnetusti bakteereja, mutta on syöpävaarallista. Amerikkalainen fyysikko kehittää laitetta, joka voisi puhdistaa ilmaa turvallisesti esimerkiksi lentokentillä.

Ultraviolettisäteilyn tiedetään tappavan pöpöjä, ja sitä käytetään esimerkiksi leikkaussalien desinfiointiin. Uv-säteily aiheuttaa kuitenkin syöpää ja silmävaurioita, joten sitä ei voida käyttää julkisissa tiloissa.

Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä näyttää kuitenkin osoittaneen, että suurienergiainen uvc-säteily toimii tietyllä aallonpituudella niin, että se tappaa mikrobeja mutta ei vahingoita ihmistä. Sillä voisi ilmeisen turvallisesti nitistää ainakin ilmassa leijuvia taudinaiheuttajia.

Desinfiointiin käytetyt uv-laitteet lähettävät tyypillisesti säteilyä 254 nanometrin aallonpituudella. Columbian yliopistossa New Yorkissa työskentelevä fyysikko David Brenner ryhmineen on havainnut aiemmissa kokeissa, että 200–222 nanometrin aallonpituinen uv-säteily tappaa yhtä hyvin bakteereja mutta ei näytä aiheuttavan ihovaurioita hiirille. Se ei läpäise ihon ja silmän pintakerrosta.

Nyt ryhmä kokeili influenssavirusten nitistämistä tällaisella ultraviolettivalolla. Tutkijat levittivät viruksia suljettuun kammioon leijailemaan ja käristivät niitä uv-valolla, jonka aallonpituus oli 222 nanometriä. Toisessa kammiossa oli vertailun vuoksi viruksia, joille ei tehty mitään.

Sitten tutkijat yrittivät tartuttaa laboratoriossa koiran munuaissoluja näillä viruksilla. Uvc-säteilyä saaneet virukset eivät olleet enää tartuntakykyisiä.

Brennerin ryhmä käyttää valon tuottamiseen muunneltua excimer-lamppua, jossa krypton- ja kloorikaasut tuottavat valoa tarkasti yhdellä aallonpituudella. Muut aallonpituudet voidaan suodattaa pois.

Tutkimus on julkaistu bioRxiv -esijulkaisupalvelussa. Se täytyy vielä vertaisarvioida, ja tulokset pitää toistaa.

Ryhmä on kuitenkin toiveikas, että uutta keksintöä voitaisiin käyttää tulevaisuudessa julkisten tilojen puhdistamiseen taudinaiheuttajista. Uv-lamput voisivat vähentää tartuntoja esimerkiksi lentokentillä.

Brenner kertoo lähteneensä kehittämään uutta lamppua henkilökohtaisista syistä. Viisi vuotta sitten hänen ystävänsä kuoli saatuaan pienessä leikkauksessa bakteeritartunnan, johon lääkkeet eivät tepsineet.

”Julistin oman sotani superbakteereja vastaan”, hän on kertonut TED-konferenssissa pitämässään puheessa.

Tutkijoiden kehittämä lamppu maksaa tällä hetkellä vajaa tuhat dollaria.

Teollisuushygieniaan erikoistunut tohtori James McDevitt Harvardin yliopistosta kommentoi Science-lehdessä tutkimusta ja sanoi pitävänsä tuloksia lupaavina. Hän kuitenkin huomautti, ettei laite välttämättä toimi yhtä laajasti erilaisia taudinaiheuttajia vastaan kuin yleisimmin käytetty 254 nanometrin uv-säteily.

Kattoon asetetut lamput eivät myöskään välttämättä puhdista pöpöjä saastuneilta pinnoilta, vaikka ne käristäisivätkin ilmassa leijuvat virukset ja bakteerit. Asiaa kannattaa tutkia lisää.

Keijona
Seuraa 
Viestejä7188
Liittynyt13.3.2015

Ultraviolettilamppu voisi käristää taudinaiheuttajat lentokentillä

Sitä on tullut ehdoteltua vuosikymmeniä, vaan kukaan ei ole hyvään bakteerikammo busineksen ryhtynyt Ajastimella toimiva toinen valaistus, muutama loisteputki per huone . Lämpimissä maissa ko. systeemi on monessa paikassa, siis uv- valot päällä muutaman tunnin vuorokaudessa, yleensä öisin ja siksi sen voi havaita. Kohteina mm. Lastentarhat, koulut, sairaalat, suurtalouskeittiöt jnejne. juuri nepaikat missä epidemiat leviää, Pelkästään varuskuntiin kun möisi niin silläkin muutaman millin tekisi.
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Lyde19
Seuraa 
Viestejä2393
Liittynyt7.7.2013

Ultraviolettilamppu voisi käristää taudinaiheuttajat lentokentillä

Aha, käytin itsetehtyä uv-lamppua näin jo viisi vuotta siiten. Kun elohopeahöyrylampusta rikkoo uloimman lasikuoren (uv-suoja) niin saa uv-a säteilylähteen. Uv-a on teholtaan voimakkaampaa uv säteilyä. Se tappaa bakteereja suoraan valaistuna ja muodostaa ilman hapesta otsonia joka myös tuhoaa bakteereja.
Lue kommentti

Ruiske voisi auttaa verkkokalvon rappeumaa sairastavia potilaita.

Ranskalainen GenSight-yritys aikoo kokeilla kunnianhimoista hoitokeinoa verkkokalvorappeumaan. Se perustuu optogenetiikkaan ja geeniterapiaan.

Menetelmällä muunneltaisiin ihmisen silmästä tiettyjä soluja sellaisiksi, että ne alkavat aistia valoa. Tähän tarvittava geeni otetaan levästä.

Verkkokalvon rappeuma on perinnöllinen ja melko yleinen sairaus, jossa silmän valoa aistivat solut rappeutuvat ja kuolevat. Verkkokalvon rappeuma supistaa ja sumentaa näkökenttää hiljalleen ja voi johtaa lopulta sokeutumiseen.

Tutkijat ovat värvänneet Britanniassa 12 koehenkilöä kokeilemaan uutta hoitoa, joka voisi säilyttää heillä ainakin jonkinlaiset näön rippeet.

Taudissa tuhoutuvien valoherkkien solujen lisäksi silmässä on myös soluja, jotka normaalisti eivät aisti valoa. Hoidon tarkoitus on muuttaa nämä solut valoa aistiviksi. Niillä potilas voisi nähdä ainakin tiettyjä valon aallonpituuksia.

Ajatus on, että muokatut solut voisivat kompensoida muiden solujen katoa ainakin osittain.

Levä on yksisoluinen eliö, joka pystyy erään geeninsä avulla aistimaan valoa. Geeni voidaan siirtää ihmisen silmään, jossa se muokkaa silmän soluja.

Kukin koehenkilö saa yhden ruiskeen toiseen silmään. Tätä ei ole aiemmin yritetty ihmisillä. Apinoilla ja hiirillä tehdyt kokeet kuitenkin viittaavat siihen, että geeniruiske on saanut eläinten silmän solut aistimaan punaista valoa.

Pelkän pitkäaaltoisen, punaisen valon aistiminen ei vielä tee näkökyvystä kovin ihmeellistä. Tutkijat toivovat, että se silti auttaisi näkönsä menettäviä havaitsemaan ainakin isoja kohteita ja muita ihmisiä.

Koehenkilöt saavat myös kameroilla varustetut erikoislasit, jotka muuntavat muita valon aallonpituuksia punaisiksi. Näin he saisivat heikkolaatuisen mustavalkonäön.

Myös yhdysvaltalaisella RetroSense Therapeutics -yrityksellä on käynnissä vastaava koe. Tässä kokeessa tosin siirrettävä geeni saa silmän hermosolut aistimaan sinistä, ei punaista valoa.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä2259
Liittynyt21.7.2017

Näkö yritetään palauttaa levän geenillä

Opsiinien merkitys elimistössä on kiehtovaa (opsiinit ovat valoreseptoreita, jotka muuttavat valosignaalin sähköiseksi signaaliksi). Ihmisellä on 9 eri opsiinia, mm. Rodopsiini silmän sauvasolujen näköpurppura. Melanopsiini toimii sirkadiaarisessa rytmissä ja pupillireaktiossa. Enkefalopsinia esiintyy runsaasti mm. aivoissa ja kiveksissä . Vähän myös sydämessä, keuhkoissa, maksassa, munuaisissa, lihaksissa, haimassa ja retinassa. Neuropsiinia on mm. ihmisen aivoissa, silmissä, ihossa ja...
Lue kommentti

Tietokonemallinnusten mukaan tauti levisi todennäköisemmin ihmiseltä toiselle pienempien välikäsien kantamana.

Musta surma oli keskiajalla Euroopassa levinnyt äärimmäisen tuhoisa ruttoepidemia, joka tappoi kymmeniä miljoonia ihmisiä. Toisin kuin on uskottu taudin levittäjiä eivät kenties olleetkaan rotat.

Vallitseva teoria on, että Yersinia pestis -bakteerin aiheuttamaa paiseruttoa levittivät mustarotat, joissa elävien kirppujen puremista tauti tarttui ihmiseen. Y. pestis on äärimmäisen tartuntakykyinen. Yksi ainoa bakteeri riittää sairastuttamaan laboratoriohiiren.

Nyt Oslon yliopiston tutkijat esittävät toisenlaista selitystä. Leviämiseen ei välttämättä tarvittu rottia, vaan kirput ja täit saattoivat levittää taudin ihmisestä toiseen. Tutkijoiden luoma tietokonemallinnus tukee tätä teoriaa.

”Rutto todella muutti ihmiskunnan historiaa, joten on tärkeää ymmärtää, miten se levisi niin nopeasti”, sanoo tutkimuksen johtaja Katharine Dean Oslon yliopiston ekologian ja evoluution tutkimuskeskuksesta National Geographic -lehdessä.

Tiedetään, että rotat ovat levittäneet ruttoa myöhemmissä epidemioissa. Tutkijat pitävät kuitenkin pulmallisena sitä, että musta surma levisi Euroopassa huomattavasti nopeammin kuin myöhemmät ruttoepidemiat maailmalla. Mustan surman ajalta ei ole myöskään raportteja samanlaisista rottien massakuolemista, joita on havaittu myöhempien epidemioiden yhteydessä.

Selitys voisi olla, että tauti olisi levinnyt ihmisestä toiseen suoraan kirppujen ja täiden välityksellä. Tuon ajan Euroopassa hygienia oli huonoa ja ihmiset elivät lähekkäin.

Ryhmä kokosi kuolleisuustilastoja Euroopan tautiepidemioista 1300-luvulta 1800-luvulle. Musta surma riehui Euroopassa 1346–1353, ja tutkijat tarkastelivat sen vaikutuksia yhdeksässä kaupungissa.

Sitten he loivat matemaattisia malleja taudin leviämisestä kolmessa eri skenaariossa. Ensimmäisessä tartunta levisi rottien välityksellä, toisessa ilmateitse ja kolmannessa ihmisestä toiseen.

Malli, jossa kirput levittivät paiseruttoa ihmisestä toiseen, vastasi parhaiten todellisuutta seitsemässä tutkitussa kaupungissa yhdeksästä. Ainoastaan tässä mallissa tauti levisi riittävän nopeasti.

Tutkijat uskovatkin, että mustarottien roolia taudin levittäjinä on liioiteltu.

Tutkimuksen julkaisi Pnas-lehti.