UV-lamppuja käytetään jos Venäjällä metrovaunujen desinfiointiin. Kuva: Wikimedia Commons
UV-lamppuja käytetään jos Venäjällä metrovaunujen desinfiointiin. Kuva: Wikimedia Commons

UV-säteily tappaa tunnetusti bakteereja, mutta on syöpävaarallista. Amerikkalainen fyysikko kehittää laitetta, joka voisi puhdistaa ilmaa turvallisesti esimerkiksi lentokentillä.

Ultraviolettisäteilyn tiedetään tappavan pöpöjä, ja sitä käytetään esimerkiksi leikkaussalien desinfiointiin. Uv-säteily aiheuttaa kuitenkin syöpää ja silmävaurioita, joten sitä ei voida käyttää julkisissa tiloissa.

Yhdysvaltalainen tutkimusryhmä näyttää kuitenkin osoittaneen, että suurienergiainen uvc-säteily toimii tietyllä aallonpituudella niin, että se tappaa mikrobeja mutta ei vahingoita ihmistä. Sillä voisi ilmeisen turvallisesti nitistää ainakin ilmassa leijuvia taudinaiheuttajia.

Desinfiointiin käytetyt uv-laitteet lähettävät tyypillisesti säteilyä 254 nanometrin aallonpituudella. Columbian yliopistossa New Yorkissa työskentelevä fyysikko David Brenner ryhmineen on havainnut aiemmissa kokeissa, että 200–222 nanometrin aallonpituinen uv-säteily tappaa yhtä hyvin bakteereja mutta ei näytä aiheuttavan ihovaurioita hiirille. Se ei läpäise ihon ja silmän pintakerrosta.

Nyt ryhmä kokeili influenssavirusten nitistämistä tällaisella ultraviolettivalolla. Tutkijat levittivät viruksia suljettuun kammioon leijailemaan ja käristivät niitä uv-valolla, jonka aallonpituus oli 222 nanometriä. Toisessa kammiossa oli vertailun vuoksi viruksia, joille ei tehty mitään.

Sitten tutkijat yrittivät tartuttaa laboratoriossa koiran munuaissoluja näillä viruksilla. Uvc-säteilyä saaneet virukset eivät olleet enää tartuntakykyisiä.

Brennerin ryhmä käyttää valon tuottamiseen muunneltua excimer-lamppua, jossa krypton- ja kloorikaasut tuottavat valoa tarkasti yhdellä aallonpituudella. Muut aallonpituudet voidaan suodattaa pois.

Tutkimus on julkaistu bioRxiv -esijulkaisupalvelussa. Se täytyy vielä vertaisarvioida, ja tulokset pitää toistaa.

Ryhmä on kuitenkin toiveikas, että uutta keksintöä voitaisiin käyttää tulevaisuudessa julkisten tilojen puhdistamiseen taudinaiheuttajista. Uv-lamput voisivat vähentää tartuntoja esimerkiksi lentokentillä.

Brenner kertoo lähteneensä kehittämään uutta lamppua henkilökohtaisista syistä. Viisi vuotta sitten hänen ystävänsä kuoli saatuaan pienessä leikkauksessa bakteeritartunnan, johon lääkkeet eivät tepsineet.

”Julistin oman sotani superbakteereja vastaan”, hän on kertonut TED-konferenssissa pitämässään puheessa.

Tutkijoiden kehittämä lamppu maksaa tällä hetkellä vajaa tuhat dollaria.

Teollisuushygieniaan erikoistunut tohtori James McDevitt Harvardin yliopistosta kommentoi Science-lehdessä tutkimusta ja sanoi pitävänsä tuloksia lupaavina. Hän kuitenkin huomautti, ettei laite välttämättä toimi yhtä laajasti erilaisia taudinaiheuttajia vastaan kuin yleisimmin käytetty 254 nanometrin uv-säteily.

Kattoon asetetut lamput eivät myöskään välttämättä puhdista pöpöjä saastuneilta pinnoilta, vaikka ne käristäisivätkin ilmassa leijuvat virukset ja bakteerit. Asiaa kannattaa tutkia lisää.

Keijona
Seuraa 
Viestejä9875
Liittynyt13.3.2015

Ultraviolettilamppu voisi käristää taudinaiheuttajat lentokentillä

Sitä on tullut ehdoteltua vuosikymmeniä, vaan kukaan ei ole hyvään bakteerikammo busineksen ryhtynyt Ajastimella toimiva toinen valaistus, muutama loisteputki per huone . Lämpimissä maissa ko. systeemi on monessa paikassa, siis uv- valot päällä muutaman tunnin vuorokaudessa, yleensä öisin ja siksi sen voi havaita. Kohteina mm. Lastentarhat, koulut, sairaalat, suurtalouskeittiöt jnejne. juuri nepaikat missä epidemiat leviää, Pelkästään varuskuntiin kun möisi niin silläkin muutaman millin tekisi.
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.

Käyttäjä5105
Seuraa 
Viestejä98
Liittynyt28.10.2017

Ultraviolettilamppu voisi käristää taudinaiheuttajat lentokentillä

Neutroni kirjoitti: Käyttäjä5105 kirjoitti: Jos kaikki ihmisasumukset otsonoitaisiin eikä olisi bakteereja enää missään..? Älä murehdi. Sen jälkeen olisi kaikki paikat täynnä resistenttejä bakteereja. Bakteerit ovat paljon juonikkaampia kuin ihmiset ja jäävät lopulta jäljelle muiden yksisoluisten kanssa, kun kehittyneemmät elämänmuodot sortuvat. Ihmisiä on kuollut sairaalabakteerien takia, joten kannattaa surra niitä bakteereita. Ei vaan, tykkään ajatella kokonaisuuksia ja syy-seuraussuhteita...
Lue kommentti

Luonnonolojen synnyttämät kulttuurikuplat eriyttivät Suomen murteet, ehdottaa tutkimusryhmä.

Maamme murrejako on syntynyt osaksi luonnonolojen vaikutuksesta, ehdottaa ryhmä kielitieteen ja biologian tutkijoita Turun ja Tampereen yliopistoista.

Varhaiset suomalaiset ovat kehittäneet toistaan eroavia tapoja sopeutua paikallisiin oloihin ja hankkia niistä elantonsa. Tutkijoiden hypoteesin mukaan esimerkiksi erilaiset tavat viljellä maata ovat johtaneet yhteisöjen eriytymiseen, niin että myös niiden kielet erkaantuvat.

Tämä tuottaa murteita ja myöhemmin jopa kokonaisia uusia kieliä.

”Mekanismi voisi olla se, että jos ympäristön erot ovat suuria, ihmiset eivät ole niin paljon tekemisissä kuin, jos he elävät samanlaisissa ympäristöoloissa. Myös muuttoliike on voinut muotoutua luonnonolojen mukaan ”, selittää evoluutiobiologian tutkija Terhi Honkola Turun yliopistosta Helsingin Sanomien jutussa.

Ryhmien väliset kontaktit ja kommunikaatio saattavat ylläpitää yhteisöjen samankaltaisuutta ja pienentää murre-eroja.

Voisi helposti luulla, että maantieteellinen läheisyys lähentää puheenparsia.

Yllättävä havainto ryhmän tutkimuksessa kuitenkin oli, että koko Suomen murrejaossa maantieteellisellä etäisyydellä ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa, miten erilaisia murteet ovat.

Vierekkäisiin murrealueisiin kuuluvat voivat puhua hyvin erilaista murretta. Toisaalta samanlaista murretta voivat puhua ihmiset, jotka elävät eri puolilla maata.

Jyrkkä murreraja kulkee esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan murteen ja niin sanotun savolaiskiilan välissä, vaikka puhujat elävät vieretysten.

Tilaisuuden levittäytymiseen antoi se, että savolaisten harjoittama kaskiviljely mahdollisti siirtymisen uusille asuinalueille helpommin kuin lännessä harjoitettu peltoviljely. Kaskiviljelijät raivasivat ja lannoittivat pellon polttamalla metsän.

”Ihmisten kulttuuri on vaikuttanut siihen, millaisille alueille he ovat olleet valmiita siirtymään”, selittää suomen kielen yliopistonlehtori Unni-Päivä Leino Tampereen yliopistosta.

Kaskenpoltto on tutkijoiden mukaan yksi mahdollinen tekijä, joka selittää ajan oloon kehittynyttä jakoa itä- ja länsimurteisiin.

Kaskeamista harjoitettiin niin lännessä kuin idässä. Kuitenkin lännessä lähinnä raivattiin peltoja lehtimetsistä ja siirryttiin pian pysyvien peltojen viljelyyn.

Itä-Suomessa sen sijaan kaskenpoltto jatkui kauemmin. Läntiset viljelytekniikat eivät välttämättä sopineet sikäläisiin oloihin. Viljelty kaskiruis ja kaskeamisen menetelmät tuotiin idästä, sillä ne soveltuivat paremmin Itä-Suomen vaikeampaan maastoon.

Itä- ja länsimurteiden lisäksi kolmas suuri kupla löytyy pohjoisesta. Myös pohjoiset murteet on saattanut erottaa omaksi ryhmäkseen elinkeinojen erilaisuus. Karjatalous, metsästys ja kalastus soveltuivat Pohjois-Suomen oloihin paremmin kuin peltoviljely.

Murrerajan pohjoispuolella Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteet ovat sanastoltaan lähellä Kainuun murretta.

”Vaikka Kainuun alkujaan asuttivat savolaiset, kontakteja rannikolle on ollut turkis- ja tervakaupan vuoksi niin paljon, että ne ovat lähentäneet näitä murteita toisiinsa”, Leino sanoo.

Kysely

Puhutko itäistä, läntistä vai pohjoista murretta?

Soikea ja litteä Dickinsonia katsotaan nyt kuuluvaksi eläinkuntaan. Kuva: Ilja Bobrovski/Australian National University
Soikea ja litteä Dickinsonia katsotaan nyt kuuluvaksi eläinkuntaan. Kuva: Ilja Bobrovski/Australian National University

Vienanmeren rannalta löytyneestä fossiilista paljastui eläimellisiä piirteitä.

Maailman varhaisin tunnettu eläin on nyt soikea ja litteä otus. Sen fossiilista paljastui kolesterolin ja muiden rasvojen jäänteitä, ja rasva on eläimen tunnusmerkki, tutkijat toteavat tiedotteessa.

Dickinsonia eli noin 558 miljoonaa vuotta sitten. Otus oli ensimmäisiä monisoluisia eliöitä.

Nämä muinaiset eliöt ovat olleet paleontologian suuria arvoituksia. Ediacarakauden oliot ovat Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ylipäätään niin merkillisiä, että niitä voisi pitää toiselta planeetalta tulleina.

Australialaisen Australian National Universityn video näyttää, miten fossiili löytyi ja miltä Dickinsonia ehkä näytti meressä uidessaan.

Dickinsoniat on luokiteltu vuosikymmenien aikana tutkijasta riippuen jäkäliksi, sieniksi, alkueläimiksi tai jopa jonkinlaiseksi kasvien ja eläinten välivaiheeksi. Tai evoluution umpikujaksi.

Nyt ne nousivat eläinkuntaan, kun tutkijat tarkastelivat luoteiselta Venäjältä Vienanmeren rannikolta löytynyttä fossiilia.

Siitä löytyi runsaasti kolesterolimolekyylejä, hyvin paljon enemmän kuin kerrostumista fossiilin ympärillä. Fossiili koostui suureksi osaksi rasvan jäänteistä.

Otus tarvitsi kolesterolia solukalvoihin, australialainen tutkija John Brocks kertoo New Scientistist -lehdessä. Dickinsonialla ei ole havaittu tukirankaa, joten sen keho oli ilmeisesti pehmeä.

Dickinsoniat kasvoivat jopa 1,4-metrisiksi, joskin löydettyjen yksilöiden koko on vaihdellut suuresti. Nyt voidaan sanoa, että suuria eläimiä eli runsaasti jo miljoonia vuosia aikaisemmin kuin on tähän asti arvioitu.

Ediacarakauden jälkeen kambrikaudella eläinkunta monipuolistui suorastaan räjähdyksenomaisesti.

Dickinsonian fossiileja löytyi ensi kerran Australiassa runsaat 70 vuotta sitten. Se paljastui eläimeksi vasta nyt, kun tutkija Ilja Bobrovski tutki hiekkakivestä löytyneen fossiilin ainesosia eikä rakenteita.

Australiasta löytyneet Dickinsoniat ovat kärsineet kovasta kuumuudesta ja eroosiosta. Tarvittiin fossiileja, joissa elollisen jäännökset olisivat säilyneet paremmin.

Bobrovski lensi helikopterilla Vienanmeren rannalle ”karhujen ja hyttysten maille”. Hän kuvailee roikkuneensa jyrkänteellä kymmenien metrien korkeudessa ja hakanneensa hiekkakivestä kappaleita löytääkseen haluamansa fossiilit.