Nukkuva seeprapeippo. Kuva: Daniel D. Baleckaitis
Nukkuva seeprapeippo. Kuva: Daniel D. Baleckaitis

Kun seeprapeippo hioo unen aikana laulutaitoaan, päivällä kuultu malli purkautuu aivoista ja säätää laulun tuottamiseen tarvittavia hermoverkkoja.

Unella tiedetään olevan ratkaiseva merkitys uuden oppimisessa. Päivän tapahtumat vaikuttavat aivojen unenaikaiseen aktiivisuuteen. Se taas muokkaa hermosolujen välisiä yhteyksiä, mikä ilmenee oppimisena. Tutkijat eivät kuitenkaan tiedä, miten tämä tarkkaan ottaen tapahtuu.

Sylvan Shank ja Daniel Margoliash Chicagon yliopistosta selvittivät nuorten seeprapeippojen laulunoppimista. Kun ne harjaantuivat kuuntelemalla ja kokeilemalla matkimaan kokeneemman livertäjän laulua, liikkeitä valmistelevan aivoalueen aktiivisuus muuttui unen aikana.

Tutkijat osoittivat, että kukin lauluvariaatio aiheutti omanlaisensa muutokset liikehermosolujen toiminnassa ja että muutokset olivat välttämättömiä kyseisen variaation oppimiselle. Aivot ilmeisesti vertaisivat unen aikana oppijan omia lauluyrityksiä tyylipuhtaaseen suoritukseen ja mukauttivat laulua tuottavien lihasten liikesäätelyn vastaamaan mallia.

Tutkimuksen julkaisi Nature