Liian vähäiset yöunet arkena ovat terveysriski, mutta vahinkoa voi jonkin verran ottaa takaisin torkkumalla vapaapäivinä pidempään.

Työviikon jälkeen voi huoletta torkkua pitkään viikonloppuna, sanovat ruotsalaistutkijat.

44 000 ruotsalaista kattaneessa tutkimuksessa selvisi, että vaikka jatkuvasti liian vähäinen unensaanti on haitallista, voi univelkoja jossain määrin kuitenkin kuitata nukkumalla viikonloppuna pidempään.

Niillä, jotka viikolla nukkuivat säännöllisesti vain viisi tuntia yössä, oli jopa 65 prosenttia kohonnut riski kuolla ennenaikaisesti esimerkiksi sydänsairauksiin verrattuna niihin, jotka saivat edes 6-7 tuntia unta yössä.

Mutta jopa näillä vain viisi tuntia yössä nukkuvilla riski nollautui, jos he ottivat vahingon takaisin nukkumalla pidempään viikonloppuna.

”Näyttää siltä, että univelkojen kuittaaminen on hyväksi”, kertoo Tukholman yliopiston ja Karoliinisen instituutin emeritusprofessori, unitutkija Torbjörn Åkerstedt The Washington Post -sanomalehdelle.

Tutkimukseen osallistuneet ruotsalaiset täyttivät vuonna 1997 heidän unitottumuksiaan mittaavan kyselyn. Tutkijat seurasivat heidän kuolleisuuttaan kolmetoista vuotta. Tutkittavista 3 234 kuoli vuosina 1997–2010. Tyypillisimmät kuolinsyyt olivat syöpä ja sydänsairaudet.

Tilastollisen tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että sekä liian vähäiset yöunet että toistuvasti yli kahdeksan tuntia yössä nukkuminen voi altistaa riskeille.

Vain viisi tuntia yössä tai vielä vähemmän nukkuvien riski menehtyä ennenaikaisesti oli siis 65 prosenttia korkeampi kuin 6–7 tuntia nukkuvilla. Myös joka päivä yli kahdeksan tuntia nukkuvilla riski oli kohonnut 25 prosenttia.

Todellista unensaantia ei tutkimuksessa kuitenkaan seurattu, vaan unimäärän arviointi pohjautuu ainoastaan henkilöiden vuonna 1997 täyttämään kyselyyn. Voi siis olla, että koehenkilöiden unitottumuksetkin ovat muuttuneet tuon vuoden jälkeen, mikä vaikuttaisi tuloksiin.

Univelat kannattaa joka tapauksessa kuitata. Arizonan yliopiston unen ja terveyden tutkimuskeskuksen johtaja Michael Grandner kuitenkin huomauttaa, että velka kasvaa korkoa.

”Hyvä vertaus löytyy ruokavaliosta. Kun univajeinen nukkuu viikonloppuna pidempään, se on kuin söisi terveellisen salaattiaterian syötyään muina päivinä vain hampurilaisia. Toki se on terveellisempää, mutta vahinko on jo tapahtunut aiemmin”, Grandner vertaa Washington Postissa.

Ruotsalaisen tutkimuksen suurin ansio lienee se, että siinä on pyritty ottamaan huomioon myös viikonloppu-unien vaikutus kokonaisuuteen. Aiemmissa tutkimuksissa on unitutkija Åkerstedtin mukaan keskitytty lähinnä arkipäivien unensaantiin.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Sleep Research.