Maailmankaikkeus on vähintään kymmenen miljardin vuoden ikäinen, tuore tutkimus erään vanhan tähden uraanipitoisuudesta paljastaa. Tutkimukseen osallistui tähtitieteilijöitä eri maista.
Kohteena oli Valaskalan tähdistössä sijaitseva tähti, jonka tiede...

Maailmankaikkeus on vähintään kymmenen miljardin vuoden ikäinen, tuore tutkimus erään vanhan tähden uraanipitoisuudesta paljastaa. Tutkimukseen osallistui tähtitieteilijöitä eri maista.

Kohteena oli Valaskalan tähdistössä sijaitseva tähti, jonka tiedetään olevan maailmankaikkeuden alkuajoilta, koska siinä on niukasti kalsiumin ja magnesiumin tapaisia alkuaineita. Ennen tätä tähteä ei ole ehtinyt olla montakaan tähtisukupolvea, koska näitä metalleja syntyy supernovan räjähtäessä. Esimerkiksi Auringossa metalleja on paljon enemmän, mutta Aurinko onkin vain viisi miljardia vuotta vanha, joten ennen Auringon syntyä Linnunradassa on räjähdellyt lukemattoman monia supernovia.

Tähden ajoittamiseksi siitä mitattiin uraanin ja toriumin määrä. Koska uraani hajoaa nopeammin kuin torium, pitoisuuksien suhteesta voitiin arvioida tähden ikä tai oikeastaan hieman aiemman supernovaräjähdyksen ajankohta. Räjähdyksessä syntyneiden uraanin ja toriumin määrä kyetään laskemaan teoreettisesti.

Uraanin ja toriumin nykyinen suhde tähdessä antoi tähden iäksi 12,5 miljardia vuotta, jossa voi olla virhettä kolme miljardia vuotta puoleen tai toiseen. Maapallon ikä on noin 4,6 miljardia vuotta.

Tästä voidaan päätellä, että oma galaksimme, Linnunrata, on vähintään kymmenen miljardin vuoden ikäinen. Siksi myös maailmankaikkeus on vähintään yhtä vanha. Tulos pitää hyvin yhtä maailmankaikkeuden laajenemisvauhdista tehtyjen laskelmien kanssa.

Tähtiraportti on julkaistu 8. helmikuuta Nature -tiedelehdessä, ja siitä ovat kertoneet myös New Scientist ja Michiganin yliopisto.