Vesissä on jättimäinen uraanivarasto.

Maailman merissä arvioidaan olevan moninkertainen määrä uraania verrattuna kaikkiin tunnettuihin maanperän uraanivaroihin, jopa neljä miljardia tonnia.

Uraanin keruu vedestä on kuitenkin hankalaa ja kallista, sillä meriveden uraanipitoisuus on erittäin alhainen. Lisäksi uraani esiintyy merissä sitoutuneena erittäin stabiileihin karbonaattiyhdisteisiin.

Merivesien uraanin hyödyntämisestä on yritetty jo 40 vuoden ajan, ja ensimmäinen menetelmä uraanin erottamiseksi merivedestä kehitettiin 1990-luvun lopulla Japanissa.

Nyt yhdysvaltalaiset tutkijat ovat kehittäneet uusia tekniikoita, jotka puolittavat japanilaistekniikan kustannukset. Esimerkiksi Alabaman yliopistossa on kehitetty uraania imevää uusiomateriaalia, jonka pohjana käytetään elintarviketeollisuudelta jätteeksi jääviä katkaravun kuoria.

Uusilla menetelmilläkin merivedestä talteenotto on edelleen noin viisi kertaa kalliimpaa kuin uraanin louhinta maaperästä.

Yhdysvaltain energiaviraston teettämän selvityksen mukaan merivedestä rikastamisesta ei odoteta kilpailukykyistä vaihtoehtoa lähitulevaisuudessa. Sen mukaan on tärkeintä, että tekniikka kuitenkin osataan, jotta ydinvoimateollisuuden raaka-aineen saatavuus pysyy turvattuna. Merien uraanivarantoja hyödynnettäneen vasta seuraavalla vuosisadalla.

Tutkimusryhmät esittelivät tekniikoita uraanin keräämiseksi merivedestä Yhdysvaltain kemian seuran järjestämässä seminaarissa.