Uroshiiri tuottaa sellaiset määrät vikittelytuoksua, että elimistön kannalta satsaus vastaa kymmentä riikinkukonpyrstöä. Kuva: Sarah Bush, University of Utah
Uroshiiri tuottaa sellaiset määrät vikittelytuoksua, että elimistön kannalta satsaus vastaa kymmentä riikinkukonpyrstöä. Kuva: Sarah Bush, University of Utah

Voi selittää, miksi tarhaeläimet sopeutuvat niin heikosti luontoon.

Vapaasti pariutuneiden hiiriemojen urospoikaset tuottavat kolmanneksen enemmän sukupuoliferomoneja eli houkutustuoksuja ja saavat kolmanneksen enemmän jälkeläisiä kuin yksiavioisten emojen poikaset. Kyseessä on emon ympäristön vaikutus geenien säätelytilaan, joka periytyy poikasille. Näin raportoivat yhdysvaltalaiset tutkijat Pnas-lehdessä, ja asiasta kertoi myös Utahin yliopiston tiedote. Vastaava vaikutus voi selittää, miksi tarhassa syntyneet villieläimet pärjäävät luonnossa niin kehnosti.

Biologian professori Wayne Potts Utahin yliopistosta kollegoineen kasvatti muuten samanlaisia hiiriä kahdenlaisissa eri oloissa: avotarhoissa, joissa hiiret saivat kilpailla reviiristään ja pariutua vapaasti keskenään, ja häkeissä, joissa naaraiden annettiin pariutua vain yhden uroksen kanssa. Sitten samanlaisissa ja erilaisissa oloissa kasvaneita hiiriä pariutettiin keskenään, ja poikasten ominaisuuksia mitattiin.

Moniavioiset naaraat paransivat urospoikastensa lisääntymismenestystä epigeneettisesti: sukupuoliferomoneja tuottavat geenit eivät muuttuneet, mutta niiden säätelytila asettui sellaiseksi, että feromoneja syntyi runsaasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Määrät olivat niin isoja, että Pottsin mukaan yhden uroshiiren elimistölle feromonintuottosatsaus vastasi kymmenen riikinkukkokoiraan satsausta pyrstöönsä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimuksensa pohjalta Potts suosittelee, että uhanalaisten eläinten tarhauksessa kokeiltaisiin vapaan pariutumisen sallivia yhteistarhoja yksittäisten parien tarhaamisen sijasta. Yksiavioisuuden epäedullinen epigeneettinen vaikutus saattaa hänen mukaansa selittää, miksi lähes 90 prosenttia tarhaeläinten istutuksista luontoon epäonnistuu.

Epigeneettisistä vaikutuksista lisää:

Kärsitkö sadan vuoden takaisista oloista?

Ruoka säätää geenejäsi 

Sisältö jatkuu mainoksen alla