Tutkijat käyttivät kokeissa Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan kiertäneitä valeuutisia. Kuva: Krassotkin (derivative), Gage Skidmore (Donald Trump, Hillary Clinton) / Wikimedia Commons
Tutkijat käyttivät kokeissa Yhdysvaltain presidentinvaalien aikaan kiertäneitä valeuutisia. Kuva: Krassotkin (derivative), Gage Skidmore (Donald Trump, Hillary Clinton) / Wikimedia Commons

Yliluonnolliseen uskoville höpöuutisten tunnistaminen on myös vaikeampaa kuin muille.

Propagandaa ja valheita on ollut maailman sivu. Valeuutisten mylly internetissä on kuitenkin kiihtynyt viime vuosina ja saavutti eräänlaisen lakipisteen Yhdysvaltain myrskyisten presidentinvaalien aikoihin.

Esimerkki järjettömästä valeuutisesta voisi olla Yhdysvaltain vaalien aikana levinnyt huhu siitä, että saatanaa palvovat demokraattipoliitikot pyörittävät pedofiilirinkiä erään pizzerian kellarissa.

Ihmiset tuntuvatkin olevan valmiita uskomaan mitä päättömimpiin juttuihin, kunhan ne sopivat omaan maailmankuvaan.

Valeuutisoinnin mekanismeja ja ihmisten suhtautumista valeuutisiin on tutkittu viime vuosina paljon etenkin Yhdysvalloissa, jossa poliittinen kulttuuri on äärimmäisen tulehtunut ja kahtiajakautunut.

Keväällä toteutetussa laajassa tutkimuksessa selvisi, että valeuutiset leviävät sosiaalisen median verkostoissa syvemmälle ja tehokkaammin kuin oikeisiin lähteisiin ja faktoihin perustuvat uutisjutut.

On myös havaittu, että mitä vähemmän ihminen maailmanmenosta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Silloin hän haksahtaa helpommin myös höpöjuttuihin.

Yalen, Harvardin, MIT:n ja kanadalaisen Reginan yliopiston psykologian tutkijat ovat nyt tehneet uuden tutkimuksen siitä, miten ihmisen maailmankuva ja tapa ajatella voivat vaikuttaa siihen, miten helposti hän uskoo keksittyjä juttuja.

Aiemman tutkimuksen pohjalta voidaan arvella, että mitä analyyttisemmin ihminen malttaa ja osaa ajatella, sitä paremmin hän osaa myös arvioida, voiko jokin väite todella pitää paikkaansa.

Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että laiska ajattelu selittää valeuutisiin uskomista paremmin kuin poliittinen kanta. Outoihin juttuihin uskotaan vasemmalla ja oikealla, mutta hieman erilaisin painotuksin.

Tältä pohjalta tutkijat laativat uuden kokeen, jossa yritettiin kartoittaa, miten henkilön tapa ajatella ennustaa, kuinka helposti hän uskoo tai ei usko valeuutisiin.

Tutkijat värväsivät 948 henkilöä vastaamaan ensin kyselyihin, joilla mitattiin heidän ajattelutaitojaan, maailmankuvan jäykkyyttä ja taipumusta uskonnolliseen fundamentalismiin.

Yksi tapa mitata ihmisen kykyä hillitä mututuntumaansa ja pysähtyä pohtimaan hieman syvemmin on niin sanottu kognitiivinen reflektiotesti. Siinä esitetään yksinkertaisia pulmia, joissa ensimmäisenä mieleen tuleva ja ilmeiseltä tuntuva vastaus on väärä.

Osallistujilta kysyttiin esimerkiksi, kuinka monta kuutiometriä maata mahtuu kolme metriä syvään kuoppaan, joka on kolme metriä leveä ja kolme metriä pitkä.

Toinen klassinen esimerkki tällaisesta pulmasta on seuraava: maila ja pallo maksavat yhteensä 1,10 euroa. Maila maksaa euron enemmän kuin pallo. Mikä on pallon hinta?

Dogmaattisuutta tai maailmankuvan joustamattomuutta mitattiin kysymyspatterilla, jossa piti ottaa kantaa tämän tapaisiin väittämiin: ”Asiat, joihin uskon, ovat niin täysin totta, että en epäile niitä lainkaan.”

Osallistujien uskonnollisuutta ja taipumusta fundamentalistiseen ajatteluun luodattiin vielä kysymällä, kuinka vahvasti he ovat samaa tai eri mieltä esimerkiksi tämänkaltaisten väittämien kanssa: ”Kaiken maailman pahuuden juuri on Saatana, joka yhä nykyään taistelee kiivaasti Jumalaa vastaan.”

Osallistujat saivat sitten nähdäkseen 12 valeuutista ja 12 oikeaa uutista sattumanvaraisessa järjestyksessä.

Valeuutisiksi oli valikoitu Yhdysvaltain presidentinvaalien tienoilla netissä kiertäneitä juttuja, joiden väitteet oli osoitettu vääriksi. Mukana oli sekä konservatiiveille että liberaaleille suunnattuja valeuutisia.

Oikeat uutiset oli poimittu suurten ja tunnettujen uutismedioiden sivulta.

Osallistujien piti jokaisen uutisen kohdalla arvioida, olivatko ne tosia vai eivät.

Tutkimuksessa havaittiin, että ne ihmiset, jotka ovat kaikkein varmimpia oman maailmankuvansa oikeellisuudesta ja toisaalta ajattelevat hätäisesti, uskovat hieman muita todennäköisemmin valeuutisiin.

Taipumus yliluonnollisiin uskomuksiin oli myös tilastollisesti yhteydessä haksahtamiseen. Jos henkilö vastasi tutkimuksessa esimerkiksi uskovansa siihen, että ihmiset voivat kommunikoida telepaattisesti keskenään, hän uskoi todennäköisemmin myös valeuutisia.

Ero ei ollut kovin suuri. Myös hyvin fundamentalistisesti ja jäykästi ajattelevat osasivat erottaa valeuutisia oikeista. Tilastollinen yhteys joustamattoman maailmankuvan, syvän uskonnollisuuden ja valeuutisiin uskomisen välillä näyttää kuitenkin olevan olemassa.

Tutkimuksesta voi poimia arkijärjelläkin käsitettävän opin: paras suoja väärää tietoa vastaan on kyky ajatella avaramielisesti ja analyyttisesti ja olla tarvittaessa valmis sisällyttämään maailmankuvaansa uutta tietoa. Sekä pysähtyä hetkeksi miettimään, voisiko tämä kuitenkaan pitää ihan paikkaansa.

”Avarakatseinen ajattelu pitää sisällään sen, että ihminen hakee vaihtoehtoisia selityksiä ja pystyy muuttamaan uskomuksiaan todistusaineiston perusteella. Analyyttinen ajattelu tarkoittaa, että osaa pohdiskella ja arvioida omia intuitioitaan ja mututuntumaansa. Näihin taitoihin kannustaminen voisi vähentää valeuutisiin uskomista väestön keskuudessa”, selittää psykologi Michael Bronstein Yalen yliopistosta PsyPost-verkkosivulla. Hän oli yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Research in Memory and Cognition.

Kerrottakoon vielä oikeat vastaukset: Kuoppaan mahtuu 27 kuutiometriä maata. Pallon hinta on viisi senttiä.

Origami
Seuraa 
Viestejä2
Liittynyt22.9.2017

Uskonvarma haksahtaa herkemmin valeuutisiin

Tiede-lehti on hyvä esimerkki valeuutisista, joita jotkut uskovat. Yksi varsin räikeä valeuutinen oli WWFn julkaisema uutinen eläinten kuolemisista. Se tuo hallaa tulevaisuudessa muillekkin luonnontilasta oikeita uutisia tekeville, moni menettää luottonsa niitäkin kohtaan. Onneksi on skeptisesti näihinkin uutisiin suhtautuvia, jotka voivat valaista oikean laidan asioihin
Lue kommentti