Yhdysvaltalainen fyysikko Dick Henry markkinoi uutta kalenteria, jossa joulupäivä osuu aina sunnuntaihin ja syntymäpäiväsi on aina samana viikonpäivänä. Uuteen kalenteriin kuuluu myös karkausviikko. Henryn kalenterissa vuosi siis koostuu 364 päivästä j...

Yhdysvaltalainen fyysikko Dick Henry markkinoi uutta kalenteria, jossa joulupäivä osuu aina sunnuntaihin ja syntymäpäiväsi on aina samana viikonpäivänä. Uuteen kalenteriin kuuluu myös karkausviikko. Henryn kalenterissa vuosi siis koostuu 364 päivästä ja siten tasan 52 viikosta. Hän nimittää kalenteriaan C&T:ksi (Calender–and-Time).

Nykyinen gregoriaaninen kalenteri on vuodelta 1582. Se otettiin käyttöön, koska kalenteri oli luisumassa epätahtiin vuodenaikojen kanssa. Gregoriaaninen kalenteri perustuu 365 päivään. Koska maapallo itse asiassa kiertää Auringon kerran 365,24 päivässä, kalenteriin on lisättävä karkauspäivä kerran neljässä vuodessa.

Uudessa kalenterissa kahdeksan kuukautta olisi eri pituista kuin nyt. Henry päätti kuukausien pituuden niin, ettei kalenteri eroa vanhasta yli viidellä päivällä ja että joulupäivä osuu sunnuntaihin. Jotta kalenteri pysyy tahdissa vuodenaikojen kanssa, siihen lisätään joka viides tai kuudes vuosi ylimääräinen viikko. Tämä viikko, jota Henry nimittää Newton-viikoksi, ei kuulu mihinkään kuukauteen.

”Jos minulta kysytään, niin Newton-viikko olisi palkallista vapaata. Jokainen voisi rauhassa harrastaa fysiikkaa tai jotain muuta mielensä mukaan”, hehkuttaa Henry New Scientistin verkkouutisessa.

Mitä hyötyä uudesta kalenterista sitten olisi? Ainakin ne, joiden syntymäpäivä on kalenterista poistetuilla päivillä valittavat. Toisaalta kalenteria, jossa viikonpäivät ovat samat vuodesta toiseen, ei tarvitse painattaa uudelleen joka vuosi. Samat opetussuunnitelmat ja tenttipäivätkin pätevät vuodesta toiseen, eikä kalliisti palkattujen opettajien tarvitse suunnitella kurssiensa ajoitusta vuosittain.



”Minusta kalenteri kuulostaa todella hyödylliseltä”, sanoo tähtitieteilijä ja tiedehistorioitsija Owen Gingerich niin ikään New Scientistissä. Dick Henry toivoo saavansa kalenterinsa käyttöön vuoden 2006 alusta, sillä silloin 1. 1. on sunnuntai niin uudessa kuin nykyisessäkin kalenterissä.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä