Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Vastasyntyneet hermosolut toimivat hyperlinkkeinä samoihin aikoihin koettujen tapahtumien välillä.

Kun muistelet kaksi vuotta sitten näkemääsi elokuvaa, mieleesi saattaa pulpahtaa myös työprojekti, jonka parissa tuskailit juuri silloin. Muistot putkahtelevat sopivasti houkuteltuina esiin hermoverkoista, jonne ne ovat tallentuneet, mutta miten tiedämme milloin mikäkin kokemus tapahtui?

Kalifornialaistutkija Fred Gage kollegoineen etsi selitystä simuloimalla hermosolujen toimintaa tietokoneohjelmalla. Tulostensa perusteella ryhmä ehdottaa, että muistojen päiväysmerkinnästä vastaavat uudet neuronit, joita syntyy vielä aikuisenakin aivojen pykäläpoimussa (dentate gyrus). Tämä soluhautomo sijaitsee aivan muistikeskus hippokampuksen suulla.

Monenlaisten virikkeiden, kuten liikkumisen ja uuden opettelun tiedetään lisäävän uusien neuronien tuotantoa pykäläpoimussa. Kun solut kypsyvät, ne ovat aluksi yliärtyviä ja reagoivat hanakasti saamiinsa ärsykkeisiin. Kypsät solut sen sijaan käsittelevät vain tiettyä muistiaineksen piirrettä.

Gagen ryhmän simulaatioiden perusteella juuri vastasyntyneet solut, jotka vastaavat ärsykkeisiin sen kummemmin valikoimatta, lyövät päiväysleiman muistoihin. Kun tiettyä kokemusta sitten palautetaan mieleen, muut samoihin aikoihin syntyneet muistot kytkeytyvät siihen näiden nuoruuden yliärtyvässä tilassa olleiden neuronien kautta. Päiväysmerkintä ei kuitenkaan ole absoluuttinen, vaan perustuu pikemminkin tapahtumien järjestykseen.

Tutkimuksen julkaisi Neuron.