Pohjoisen jäämeren sulaminen on yksi palautemekanismi, joka kiihdyttää lämpenemistä. Kuva: NASA Goddard Space Flight Center
Pohjoisen jäämeren sulaminen on yksi palautemekanismi, joka kiihdyttää lämpenemistä. Kuva: NASA Goddard Space Flight Center

Ilmastotoimien kiireellisyyttä yritetään mallintaa määrittämällä piste, josta ei ole paluuta.

Ilmastonmuutoksen yhteydessä puhutaan usein pisteestä, josta ei ole paluuta. Sillä voidaan viitata moneen asiaan.

Jos maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus tai lämpötila kohoavat yli tietyn rajan, se voi käynnistää palautemekanismeja, jotka kiihdyttävät lämpenemistä edelleen. Esimerkiksi jos pohjoiset napajäätiköt sulavat ja eteläiset jäätiköt mustuvat, musta vesi ja harmaantunut jää imevät entistä suurempia määriä auringon lämpöenergiaa itseensä, jolloin maapallon lämpötasapaino nytkähtää uuteen pisteeseen.

”Piste, josta ei ole paluuta” määritellään usein myös poliittisten tavoitteiden kautta: mihin mennessä toimiin pitää ryhtyä, jotta lämpötila pysyy tietyissä raameissa.

Uudessa tutkimuksessaan brittiläiset ja hollantilaiset ilmastotutkijat asettavat kysymyksen seuraavasti: minä vuonna ihmiskunnan pitää alkaa vähentää kasvihuonekaasupäästöjään lisäämällä energiantuotannossaan uusiutuvan energian osuutta merkittävästi vuosi vuodelta, jotta vuonna 2100 maapallon keskilämpö pysyisi siedettävänä?

Vastaus on vuosi 2035.

Tarkemmin sanoen: mikäli viimeistään vuonna 2035 uusiutuvan energian osuutta energiantuotannosta aletaan lisätä tasaisesti kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa, vuonna 2100 maapallon keskilämpötila pysyy 67 prosentin varmuudella vain alle kaksi astetta korkeampana kuin se oli esiteollisena aikana.

Jos taas uusiutuvan energian osuutta voitaisiin kasvattaa tasaisesti viidellä prosenttiyksiköllä vuodessa, toimeen tarttumiseen riittäisi vuosi 2045.

Mikäli lämpötilan nousu halutaan pitää alle 1,5 asteessa, vuodesta 2027 alkaen pitäisi kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta viidellä prosenttiyksiköllä vuodessa.

Mikäli lämpötilan nousu haluttaisiin pitää alle 1,5 asteessa, mutta kasvattaa uusiutuvien osuutta vain kahdella prosenttiyksiköllä vuodessa, se ei ole tutkijoiden mukaan enää mahdollista – jollei tehdä jotain muuta suurisuuntaista, kuten esimerkiksi imetä hiilidioksidia pois ilmakehästä.

Tällaiseen numeroiden pyörittelyyn ei sikäli tule suhtautua kirjaimellisesti, että kyse on pyrkimyksestä matemaattisesti hallita epävarmuutta.

Asettamalla tällaiseen mallinnukseen hieman erilaisia lämpötilatavoitteita vuodeksi 2100 ja hieman erilaisia päästöjen korvaustahteja, ”piste josta ei ole paluuta” voidaan osoittaa hyvin moneen tulevaan ja menneeseen vuoteen.

Numeroiden pyörittelyn ohella tutkijoiden tavoite on tuottaa jonkinlaista konkretiaa päästövähennysten tarpeista ja herättää tietoisuutta siitä, että ilmaston lämpenemistä on parempi torjua ennemmin kuin myöhemmin.

”’Piste, josta ei ole paluuta’ on sikäli hyödyllinen käsite, että se tuo ilmastokeskusteluun aikaulottuvuuden. Se auttaa korostamaan asian kiireellisyyttä”, sanoo tiedotteessa artikkelin pääkirjoittaja, Oxfordin yliopiston tutkija Matthias Aengenheyster.

”Toivomme, että ’deadlinen asettaminen’ kiihottaisi kiireen tuntua poliitikoissa ja päättäjissä”, sanoo myös artikkelin kirjoittajiin kuuluva professori Henk Dijkstra hollantilaisesta Utrechtin yliopistosta.

Vaikka monet valituista vuosista ovat kaukana tulevaisuudessa, se ei tarkoita sitä, että päästövähennystalkoot voisi aloittaa vasta silloin. Fossiilisten polttoaineiden laajamittainen korvaaminen uusiutuvalla energialla on tähän mennessä epäonnistunut, joten asiaa pitää kehitellä ja pohjustaa hyvin hanakasti, että korvaaminen alkaisi tulevaisuudessa toimia.

Kahta astetta pidetään vallitsevana arviona siitä, että mikäli lämpenemin jää sen alle, hallitsemattomien ja ilmastoa edelleen lämmittävien palautemekanismien todennäköisyys pysyy pienenä. Tästä todennäköisyydestä toki kiistellään laajasti, mikä kuuluu tällaisen epävarmuuksia kartoittavan tieteen luonteeseen.

Tutkimus julkaistiin Euroopan geotieteilijöiden liiton Earth System Dynamics -lehdessä.