Puettava aivoskanneri mittaa aivojen magneettisuutta, kun potilas liikkuu ja puuhailee. Kuva: Wellcome Trust
Puettava aivoskanneri mittaa aivojen magneettisuutta, kun potilas liikkuu ja puuhailee. Kuva: Wellcome Trust

Aivohäiriöiden tunnistus ja ennakointi helpottuvat.

Aivoskanneri kulkee pian päässä mukana. Myssyn anturit tarkentavat aivojen häiriöiden tutkimista.

Aivotutkijat julkistivat hiljattain kypärämäisen aivohatun, joka sallii sen, että potilas voi liikkua samalla kun hänen aivojensa magneettista kenttää kuvannetaan.

Laite voi mullistaa esimerkiksi lasten ja vanhusten aivojen ja hermoston hoitoja. Aivoista syntyy uudenlaista kuvaa, kun potilas nyökkää, venyttelee, tarttuu esineisiin tai vaikkapa pelaa pingistä.

”Voimme tutkia aivan uusia asioita. Voimme neurokuvantaa esimerkiksi lapsia liikkeessä”, sanoo professori Gareth Barnes University Collegesta Lontoossa.

Nykyiset ”aivomyssyt”, eli magnetoenkefalografian avulla aivoja mittaavat laitteet, ovat skannereita, joita pitää käyttää yhdessä paikassa, yleensä istuen tai maaten. Muuten tällaisen meg-skannerin mittaus häiriintyy.

Toinen meg-skannerien ongelma on, että niitä on pidettävä hyvin kylminä esimerkiksi nestemäisen heliumin avulla. Sitä syntyy vain -269 asteen kylmyydessä. Tämä vaatii raskasta jäähdytystekniikkaa, esimerkiksi pulloja, joissa nestemäinen helium säilyy.

Antureihin tarvittava tekniikka voi painaa jopa puoli tonnia. Potilaan on lisäksi oltava lähes liikkumatta, jotta herkkien anturien liike ei häiritsisi aivokuvausta.

Uuden skannerin kehittivät Wellcome-keskuksen neurokuvantamisen yksikkö Lontoossa ja Nottinghamin yliopiston tutkijat. He pystyivät välttämään raskaan jäähdytyksen uusilla antureilla, joissa on sovellettu kvanttitekniikkaa.

Laitetta on jo testattu ja vertailtu meg-skannerin tuloksiin. Tulokset ovat liikkeessä vähintään yhtä hyviä kuin meg-skannerissa paikallaan.

”Anturi voidaan lisäksi asentaa suoraan päänahan pintaan. Näin saamme aivoista paremman signaalin”, sanoo professori Matthew Brookes Nottinghamin yliopistosta uutistoimisto AFP:lle.

”Anturit ovat myös hyvin kevyitä. Potilas voi liikuttaa päätään, vaikka aivoja tutkitaan samaan aikaan magneettisesti”, sanoo Brookes.

Laite räätälöidään potilaan tai koehenkilön päähän 3d-tulostimella. ”Myssy” painaa alle kilon.

Aivoskannerista kertoi tiedelehti Nature. Sitä esittelevät myös verkkojulkaisu Science daily ja tiedelehti New Scientist.

Kun aivojen hermosolut viestivät ja toimivat, jää siitä hyvin heikko sähkömagneettinen jälki. Magneettisuus vaihtelee aivoissa sen mukaan, mitä potilas tekee.

Tutkijat saavat nyt erilaista kuvaa aivojen magneettisuudesta ja häiriöistä samalla, kun potilas liikkuu ja puuhaa, vaikka yrittää tarttua palloon. Aivokuvaa saadaan millisekunnin tarkkuudella.

”Uskomme, että nämä anturit auttavat aivokirurgeja. He näkevät paremmin kohteen ja voivat tehdä työnsä nopeammin”, sanoo Barnes.

Aivomyssyn avulla osa leikkauksista tulee ehkä tarpeettomiksi. Hoitoja ja hermosairauksia voi aloittaa aiemmin.

Tutkijat puuhaavat jo uutta versiota, joka muistuttaa enemmän pyöräilykypärää. Se tarkentaa aikuisilta aivoista saatavaa kuvaa arviolta noin nelinkertaiseksi ja lapsista saatavaa aivokuvaa noin 20-kertaiseksi.