Himmeät punaiset kääpiöt ovat elliptisissä galakseissa (oik.) paljon yleisempiä kuin Linnunradalla (vas.).
Himmeät punaiset kääpiöt ovat elliptisissä galakseissa (oik.) paljon yleisempiä kuin Linnunradalla (vas.).

Punaisia kääpiöitä ja niitä kiertäviä Maan kaltaisia planeettoja on maailmankaikkeudessa paljon enemmän kuin on tähän asti luultu.

Tähtitieteilijät ovat huomanneet, että pieniä, himmeitä punaisia kääpiöitä on paljon enemmän kuin tähän asti on luultu. Niitä on niin paljon, että kaikkien tähtien määrä maailmankaikkeudessa on kolme kertaa suurempi kuin aiemmin on arvioitu.

Koska punaiset kääpiöt ovat suhteellisen pieniä ja himmeitä verrattuna oman Aurinkomme kaltaisiin tähtiin, tähtitieteilijät eivät ole tähän mennessä kyenneet tunnistamaan niitä muista galakseista kuin omasta Linnunradastamme ja sen naapurigalakseista. Siksi tutkijat eivät ole tienneet kuinka suuri osa tähdistä koko maailmankaikkeudessa on punaisia kääpiöitä.

Nyt tutkijat ovat käyttäneet Havaijilla sijaitsevan Keck-observatorion tehokkaita kaukoputkia ja havainneet merkkejä punaisista kääpiöistä kahdeksassa massiivisessa niin sanotussa elliptisessä galaksissa 50-300 miljoonan valovuoden päässä - siis melko lähellä. Punaiset kääpiöt ovat massaltaan vain kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin Auringosta. Niitä löytyi paljon odotettua enemmän.

"Kukaan ei tiennyt, kuinka paljon näitä tähtiä olisi", sanoi tähtitieteilijä Pieter van Dokkum Yalen yliopistosta. "Erilaiset teoreettiset mallit ennustivat laajan kirjon mahdollisuuksia, joten tämä vastaa pitkään pohdintaan siitä, kuinka yleisiä nämä tähdet ovat."

Naturessa julkaistu tutkimus kasvattaa myös arviota näiden tähtien ympärillä kiertävien planeettojen lukumäärästä, van Dokkum sanoi. Itse asiassa yksi elämän mahdollisuuden kannalta kiinnostavimpiin kuuluva hiljattain löydetty eksoplaneetta kiertää nimenomaan punaista kääpiötä - tähti on nimeltään Gliese 581.

"On ehkä biljoonia Maan kaltaisia planeettoja, jotka kiertävät näitä tähtiä", van Dokkum sanoi." Hän lisäsi, että havaitut punaiset kääpiöt ovat tyypillisesti yli kymmenen miljardia vuotta vanhoja. Se tarkoittaa, että niissä on ollut riittävästi aikaa monimutkaisen elämän syntyä.

"Se on yksi syy, miksi ihmiset ovat kiinnostuneita tämän tyyppisistä tähdistä."

Muoviroskaa on ajelehtinut rannalle. Kuva: Bob Jones

Pienet katkat silppuavat mereen päätyviä muovipusseja hyvin hienojakoiseksi roskaksi, joka voi päätyä ravintoketjuun.

Ihmiskunta tuottaa vuodessa järjettömän määrän muoviroskaa. Tuoreen tutkimusarvion mukaan muovia on synnytetty maailmaan 1950-luvun jälkeen 8,3 miljardia tonnia. Valtaosa siitä päätyy roskana kaatopaikoille ja hyvin suuri osa myös mereen.

Uutena huolenaiheena on mikromuovi eli häviävän pienet muovihiukkaset. Niitä kulkeutuu meriin esimerkiksi muoviteollisuuden raaka-aineista ja keinokuituvaatteista.

Nyt englantilaisen Plymouthin yliopiston tutkijat selvittivät, mitä tavalliselle kaupan muovipussille tapahtuu meren eläinten käsittelyssä. Tulos viittaa siihen, että eläimet itsekin hajottavat muovia mikroskooppisiksi palasiksi, joka päätyy ravintoketjuun.

Tutkijat asettivat erilaisia muovipusseja Orchestia gammarellus -katkan saataville sekä laboratoriossa että meressä. Nämä parisenttiseksi kasvavat katkat ovat hajottajia, jotka syövät merenpohjasta kasvien ja eläinten jäänteitä. Kyseistä katkalajia esiintyy Euroopan rannikoilla Norjaa ja Islantia myöten.

Katkat silppusivat ja repivät muovipusseja pieniksi paloiksi ja niiden ulosteista löytyi keskimäärin puolen millin kokoisia muovihippusia. Muovin laatu ei vaikuttanut tulokseen - katkat hajottivat yhtä ahnaasti tavallisia kuin biohajoavastakin muovista tehtyjä pusseja.

Katkojen kiinnostusta lisäsi kuitenkin huomattavasti se, kun muovipussien päälle annettiin kasvaa mikrobimatto. Tämä biofilmi nopeutti muovin silppuamista nelinkertaisesti, eli katkat saattavat jopa erehtyä pitämään mereen päätyvää muovia ravinnonlähteenä, kun se aikansa muhittuaan maustuu bakteerikasvustolla. Havainto on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Niissä on havaittu, että eläimet saattavat erehtyä pitämään muovia ruokana.

Silppuamistahdista tutkijat laskevat, että yksi ainoa kaupan muovipussi saattaa pohjan eläinten käsittelyssä hajota jopa 1,75 miljoonaksi mikroskooppiseksi palaseksi. Ne jäävät mereen.

Tutkimuksen tekivät Plymouthin yliopiston meribiologian opiskelijat Daniella Hodgson ja Amanda Bréchon professori Richard Thompsonin kanssa.

"Vuosittain tuotetaan arviolta 120 miljoonaa tonnia kertakäyttöisiä muoviesineitä kuten kaupan muovipusseja, ja nämä kertakäyttöiset muovituotteet muodostavat valtaosan kaikesta muoviroskasta. Ne ovat uhka meren elämälle jo sinällään, mutta tulos osoittaa, että meren eläimistö levittää jätettä entisestään", professori Thompson kommentoi tiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi Marine Pollution Bulletin.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä1755
Liittynyt21.7.2017

Eliöt voivat itsekin silputa muovipussin mereen

Kaloja kuolee jo ennen sukukypsyyttä, kun ne syövät ensiravinnokseen mikromuovia. Ravintoketjussa muovi kertyy merieläinten elimistöön, ja häiritsee esim. hedelmällisyyttä. Muovia päätyy mereen ihan mielettömiä määriä - joka vuosi entistä enemmän, samalla kun mereneläviä pyydetään entistä enemmän... Entä pehmeästä muovista valmistetut uimapatjat, ja uima-asusteet, joista irtoaa käytön aikana runsaasti molekyylejä? Kuinka monta kiloa aurinkovoiteita päätyy päivittäin mereen? Entä hormonit,...
Lue kommentti
Aurinkokunnassamme kiitänyttä asteroidia tutkitaan vielä radioteleskoopein. Ohessa taiteilijan näkemys sikarin muotoisesta vieraasta. Kuva: ESO / M. Kornmesser

Asteroidi ’Oumuamua tuli Maan lähelle aurinkokuntamme ulkopuolelta ja on nyt jo yli 300 miljoonan kilometrin päässä Maasta.

Asteroidi ulkoavaruudesta lensi aurinkokuntaamme lokakuussa, ja se paljastui oudosti sikarin muotoiseksi. Asteroidi sai nimen ‘Oumuamua, joka tarkoittaa havaijin kielellä viestinviejää.

Tähtitieteilijät haluavat nyt tarkistaa, onko asteroidissa merkkejä vieraasta sivilisaatiosta tai Maan ulkopuolisesta älystä.

Asteroidia tutkii loppuviikosta iso Green Bankin radioteleskooppi läntisessä Virginiassa Yhdysvalloissa, kertoo The Guardian.

Radioteleskooppi seuraa asteroidia keskiviikosta alkaen ainakin kymmenen tuntia. Merkkejä etsitään neljällä eri radiotaajuudella.

”Asteroidista voisi löytyä esimerkiksi radiolähde”, sanoo tähtitieteen professori Avi Loeb Harvardin yliopistosta. Hän on mukana Breakthrough Listen -hankkeessa, joka etsii vieraan älyn merkkejä avaruudesta.

Breakthrough Listen -hanke perustettiin 2015. Se etsii elämän merkkejä planeetoilta, joita on löydetty ja löydetään miljoonalta lähimmältä tähdeltä. Hanketta rahoittaa venäläinen miljardööri Juri Milner.

”On outoa, että ensimmäinen kappale, jonka havaitsemme tulevan aurinkokuntamme ulkopuolelta, on tuon muotoinen”, sanoo Loeb.

”Jos siinä on mitään keinotekoista, saamme siitä selvää. Melko varmasti se on tavallinen kappale”, sanoi Loeb The Guardian -lehden mukaan.

Tähtitieteilijät pystyivät päättelemään asteroidin radasta, että se tuli aurinkokuntamme ulkopuolelta. Jonkin kappaleen painovoima on sinkauttanut sen tähtienväliseen avaruuteen.

‘Oumuamuan muoto mietityttää tähtitieteilijöitä. Samanlaista ei ole tavattu aurinkokunnassamme.

Vaikka signaalia maan ulkopuolisesta älystä ei saataisikaan, saa radioteleskoopilla lisää tietoa kohteesta. Vielä ei tiedetä, onko sillä vettä ja kaasuja.