Diabetespotilas pistää itseensä insuliinia. Kuva: Wikimedia Commons
Diabetespotilas pistää itseensä insuliinia. Kuva: Wikimedia Commons

Lipidi kohentaa veren sokeriarvoja ja ehkäisee diabetesta.

Terveellisiksi tunnettujen rasvojen pieni joukko on kasvanut yhdellä. Kun vastalöydettyjä fahfa-rasvahappoja annettiin hiirille, jotka potivat kakkostyypin diabetesta vastaavaa sairautta, eläinten kohonnut verensokeri lähti laskuun ja insuliinitaso nousi. Tauti myös puhkesi harvemmin hiirille, joiden elimistössä kyseisiä lipidejä oli runsaasti. Salk-instituutin ja BIDMC-tutkimuslaitoksen tutkijat raportoivat löydöstään Cell-lehdessä.

Hiirilöytöjä täydensivät havainnot ihmisistä. Diabetesvaarassa olevien ihmisten elimistöstä lipidiä löytyi vain vähän, 50–75 prosenttia vähemmän kuin mikä on ihmisen normaali taso. Tutkijat uskovat, että fahfan saantia lisäämällä voitaisiin ehkäistä diabeteksen puhkeamista.

Fahfa-rasvahappoja ei ole ennen havaittu kudoksista pienten pitoisuuksiensa vuoksi. Nyt lipidit löytyivät diabetekselle vastustuskykyisten hiirten rasvakudoksesta perusteellisessa lipidikartoituksessa.

Hiiriä oli muokattu niin, että niiden rasvakudoksessa oli enemmän sokeria kuljettavia glut4-proteiineja. Tätä proteiinia uupuu ihmisiltä, joilla on suuri riski sairastua diabetekseen. Tutkimushiiret voivat olla pulskiakin, mutta silti niille kehittyy harvoin diabetes.

Hiirten elimistön tiedettiin tuottavan rasvoja tavallista enemmän. Kun tutkijat sitten selvittivät, mitä rasvoja eläimiltä löytyy, he havaitsivat rasvat muuten samoiksi kuin diabetekseen sairastuvilla hiirillä yhtä lipidiryhmää lukuun ottamatta. Näitä fahfa-rasvoja löytyi 16 kertaa enemmän kuin verrokeilta.

Vastahavaitut rasvahapot tekevät hyvän työnsä ruokailun jälkeen, kun verensokeri nousee. Silloin ne yllyttävät haimaa lisäämään insuliinintuotantoa. Lipidit myös ehkäisevät tulehduksia rasvakudoksessa ja muualla elimistössä.

Ihmisen elimistö tuottaa ja hajottaa itse fahfa-rasvoja. Uudet lääkkeet voisivat tutkijoiden mukaan pyrkiä säätelemään lipidien määrää elimistössä. Vihanneksissa, hedelmissä ja joissain muissakin elintarvikkeissa näitä rasvoja on mutta pieniä määriä.

Fahfa-rasvoja mittaamalla voisi lisäksi selvittää ennakolta ihmisten vaaraa sairastua diabetekseen.

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265
Liittynyt10.12.2006

Uusi hyvä rasva löytyi

Oikein "hyvä" rasva? Kaikki aineet ovat vain aineita, toisia elimistö tarvitsee, toisia ei. Niistä mitä se tarvitsee, se tarvitsee eri määriä kutakin. Kun joltain sairaalta, jolla elimistö on mennyt sekaisin, löydetään poikkeava määrä jotakin luontaista kehon käyttämää ainetta, niin miten tästä vedetään johtopäätös että tuo aine on jotenkin "hyvä"? Kaikki elimistön aineet olisivat vastaavalla logiikalla hyviä, kun huomattaisiin että niiden vajaustilan yhteydessä esiintyy jotakin sairautta. Tai...
Lue kommentti

くそっ!

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä