Kiinalainen syöpäpotilas tutkii röntgenkuvia sairaalassa Pekingissä. Kuva ei liity uutisen käsittelemään tutkimukseen. Kuva: KIM KYUNG-HOON / Reuters
Kiinalainen syöpäpotilas tutkii röntgenkuvia sairaalassa Pekingissä. Kuva ei liity uutisen käsittelemään tutkimukseen. Kuva: KIM KYUNG-HOON / Reuters

Crispr-tekniikalla muokattuja soluja annettiin ensi kertaa ihmiselle.

Kiinalaiset geenitutkijat ovat lokakuussa ensi kertaa injektoineet ihmiseen soluja, joiden geenejä on muokattu crispr-cas9-geenitekniikalla.

Syöpätutkija Lu You Sichuanin yliopistosta Chengdussa siirsi muunnettuja soluja potilaaseen, jolla on aggressiivinen keuhkosyöpä. Työ tehtiin West Chinan sairaalassa, joka sijaitsee myös Chengdussa.

Käytetty tekniikka on yksinkertaisempi ja tehokkaampi kuin muut geenimuokkauksen tekniikat, joita on kokeiltu.

Kiinan koe luultavasti nopeuttaa kisaa saada se käyttöön kaikkialla maailmassa, sanoo syöpätutkija Carl June. Hän on erikoistunut immuunihoitoihin Pennsylvanian yliopistossa Philadelphiassa.

June uskoo, että koe voi käynnistää jonkinlaisen biolääketieteen kaksintaistelun Kiinan ja Yhdysvaltojen välille.

”Ja kilpailu yleensä kohentaa lopputuotetta”, June sanoo Nature-lehdessä.

June on tieteellinen neuvonantaja kokeessa, jossa crispr-hoitoa kohdistetaan Yhdysvalloissa syöpäpotilaiden solujen kolmeen geeniin. Hän uskoo, että kokeisiin päästään vuoden 2017 alussa.

Maaliskuussa 2017 puolestaan ryhmä Pekingin yliopistossa uskoo aloittavansa tutkimuksen, jossa crisprin avulla hoidetaan virtsarakon, eturauhasen ja munuaisten syöpiä.

Kiinalaisen Lu Younin hoitokokeessa tutkijat ottivat immuunisoluja potilaan verestä. Sitten soluista poistettiin crispr-menetelmällä geeni, joka koodaa proteiinia nimeltä pd-1. Tavallisesti se jarruttaa solun immuunivastetta. Syöpä osaa hyödyntää tätä, kun se leviää elimistössä.

Lu You viljeli käsiteltyjä soluja, jolloin niiden määrä lisääntyi. Sitten hän injektoi soluja keuhkosyöpäpotilaaseen. Ajatuksena on, että ilman pd-1:ta immuunisolut alkavat nujertaa syöpäsoluja.

Lu You kertoo, että potilas saa vielä toisen injektion, mutta hän kieltäytyi kertomasta yksityiskohtia viitaten potilasturvaan.

Jatkossa Lun ryhmä aikoo hoitaa kymmentä henkilöä. Kukin heistä saa 2–4 ruisketta. Potilaita seurataan puoli vuotta. Sinä aikana ehkä jo nähdään, miten injektiot vaikuttavat.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.