Tunnistettavassa aineessa syntyy laservalopulssin vaikutuksesta näin kirkas valonväläys. Se kuitenkin kestää vain sekunnin miljardisosia, joten ihmissilmä ei näe sitä ilman apuvälineitä. Kuva: Brett Hokr
Tunnistettavassa aineessa syntyy laservalopulssin vaikutuksesta näin kirkas valonväläys. Se kuitenkin kestää vain sekunnin miljardisosia, joten ihmissilmä ei näe sitä ilman apuvälineitä. Kuva: Brett Hokr

Lasertunnistus toimisi vaikkapa ilmasta käsin.

Samalta näyttävien jauheiden tarkan kemikaalikoostumuksen voi mitata laservaloa väläyttämällä vaikkapa paikan yli lentävästä lentokoneesta. Näin osoittavat yhdysvaltalaiset tutkijat Pnas-lehdessä. Menetelmällä voisi tunnistaa esimerkiksi räjähteiden raaka-aineita ja bioaseita, jos nämä ovat näkyvillä.

Brett Hokr Texasin A&M-yliopistosta työtovereineen hyödynsi ramansironnaksi nimitettyä ilmiötä: valon osuessa aineeseen osa valohiukkasista eli fotoneista siroaa tavalla, josta aineen voi tunnistaa.

Tavallinen ramansironta on liian heikkoa, jotta sen voisi mitata etäältä. Kuitenkin jos laserilla lähetetään riittävän energinen valopulssi, ramansironnastakin tulee laservalon väläys ja se kantaa kauas.

Hokr ja kollegat rakensivat laboratorioon peilien avulla noin 400 metrin mittaisen valoreitin. Tuolta matkalta yksi laserpulssi riitti tuottamaan niin kirkkaan, sekunnin miljardisosia kestäneen ramansironnan, että se voitiin samalta matkalta mitata ja analysoida.

Kemikaalijauheiden koostumus nähtiin tarkasti: esimerkiksi räjähteisiin sopivat natriumnitraatti, kaliumnitraatti ja bariumsulfaatti erottuivat toisistaan.

Tutkijat laskivat peiliensä ja melko halpojen analyysilaitteittensa vähentäneen menetelmän erotuskykyä sen verran, että paremmin välinein vastaava mittaus onnistuisi yli kilometrin päästä.