Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Sen sijaan aiemman heikon muiston olemassaolo häiritsee myöhempää oppimista.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että opittujen asioiden muistot vahvistuvat aivoissa levon aikana. On kuitenkin ollut epäselvää, helpottaako vai häiritseekö tuo vahvistuminen samansukuisten asioiden oppimista myöhemmin. Toisissa oppimiskokeissa on nähty häirintää, toisissa helpottumista. Asia riippuu aiemman muistikuvan voimakkuudesta, osoittavat nyt yhdysvaltalaiset tutkijat Pnas-lehdessä.

Margaret Schlichting ja Alison Preston Texasin yliopistosta Austinista analysoivat 35 aikuisikäistä koehenkilöä oppimiskokeilla ja tarkkailivat heidän aivojaan toiminnallisella magneettikuvauksella.

Aluksi koehenkilöt saivat opetella kasvokuvan ja esinekuvan pareja: tietyn henkilön kasvot ja tietty esine muodostivat parin. Opettelun jälkeen he saivat levätä magneettikuvauslaitteessa. Samaan aikaan laitteella seurattiin aivojen muistialueen hippokampuksen ja kasvoja tunnistavan aivokuorialueen toimintaa.

Kokeen seuraavassa vaiheessa koehenkilöt saivat opetella muistamaan esinekuvapareja. Tutkijat katsoivat, oliko oppimisessa eroja, jos parin esineistä toinen oli aiemmasta sessiosta tuttu eli opittava aineisto oli samansukuista aiemman kanssa tai jos kumpikin esine oli uusi. Näiden vaiheiden aikana aivoja seurattiin taas magneettikuvauksella.

Magneettikuvausten mukaan aivoyhteyksien toiminnan voimakkuus oppimisen jälkeisen levon aikana ennusti toiminnan voimakkuutta seuraavan opettelusession aikana.

Noin puolella koehenkilöistä aiemman muistikuvan vahvistuminen helpotti samansukuista oppimista myöhemmin, noin puolella häiritsi. Ratkaisevaa näytti olevan se, miten paljon aiempi muisto oli levossa voimistunut. Jos vahvasti, se helpotti oppimista, jos heikosti, se häiritsi.

Tulokset voi tutkijoiden mukaan yleistää niin, että hyvin muistettu aiempi tieto helpottaa saman aihealueen oppimista myöhemmin.