Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet geenimutaation, joka saattaa selittää sen, miksi ihminen erkani muista kädellisistä. Mutaatio kenties tuotti Homo-suvulle pienet ja heikot leuat, mutta muita suuremmat aivot, jotka puolestaan poikivat kielen ja tai...

Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet geenimutaation, joka saattaa selittää sen, miksi ihminen erkani muista kädellisistä. Mutaatio kenties tuotti Homo-suvulle pienet ja heikot leuat, mutta muita suuremmat aivot, jotka puolestaan poikivat kielen ja taidon käyttää työkaluja.

Kaiken avain on kromosomi 7:ssä sijaitseva MYH16-geeni, joka säätelee lihassolujen supistumiseen tarvittavan myosiinin tuotantoa. Geeni trimmaa vahvat lihakset erityisesti leukaperiin. Kaikilla nykyihmisillä MYH16 on kuitenkin mutaation takia sammunut. Sen sijaan ihmisapinoilla se toimii täydellä teholla. Niillä onkin vahvat leuat - ja pienet aivot. Esimerkiksi makakiapinan leukojen puruvoima on 10-kertainen ihmiseen verrattuna. Yhdysvaltalaistutkijat teoretisoivat, että purulihasten ja -voiman heikkeneminen voisivat vapauttaa tilaa aivojen kasvulle kallossa syntymän jälkeen. "Lihakset muovaavat luuta", muistuttaa tutkimusta johtanut professori Hansell Stedman.

Koska geeneissä tapahtuu suhteellisen tasaisella ja ennustettavalla nopeudella mutaatioita, tutkijat arvioivat, että mutaatio on ilmaantunut noin 2,4, miljoonaa vuotta sitten. Laskelmaa tukee se, että suunnilleen samoihin aikoihin Itä-Afrikassa vaikutti varhaisin tunnettu Homo-suvun edustaja, käteväihminen eli Homo habilis, jonka aivot olivat kolmanneksen suuremmat kuin sen edeltäjillä.

Geenilöydön tekivät Pennsylvanian yliopistossa ja Philadelphian lastensairaalassa työskentelevät biologit ja plastiikkakirurgit ja se julkaistiin uusimmassa Nature -lehdessä. Asia uutisoitiin myös Naturen Naturen ja New Scientistin verkkosivuilla.