Insuliinin injektioruiskuja. Kuva: Wikimedia Commons
Insuliinin injektioruiskuja. Kuva: Wikimedia Commons

Vaikeat ja järkyttävät tapahtumat lapsuudessa voivat kolminkertaistaa riskin saada ykköstyypin diabetes, ruotsalainen tutkimus arvioi.

Vaikeat ja järkyttävät tapahtumat lapsuudessa voivat kolminkertaistaa riskin saada ykköstyypin diabetes, ruotsalainen tutkimus arvioi. Esimerkiksi perheenjäsenen kuolema tai vakava sairaus, avioero ja vakavat ristiriidat perheessä lisäävät sairauden riskiä.

Linköpingin yliopiston tutkijoiden Maria Nygrenin, Johnny Ludvigssonin ja Anneli Frostellin sekä kollegoiden tutkimus on Diabetologia-lehdessä. Siitä kertoo esimerkiksi Medicalxpress ja The Guardian.

Ykköstyypin eli nuoruusiän diabeteksen perimmäisiä syitä ei tiedetä. Se puhkeaa yleensä lapsena tai nuorena. Sekä perimä että ympäristötekijät vaikuttavat.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Diabetes puhkeaa, kun kehon puolustusjärjestelmä tuhoaa haimassa olevat insuliinia tuottavat saarekesolut. Haima ei tuota insuliinia, joka säätelee elimistössä sokeriaineenvaihduntaa. Diabeetikon pitää injektoida itseensä insuliinia esimerkiksi insuliinikynällä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Perimän ohella useiden ympäristötekijöiden kuten virusinfektioiden ja pitkäaikaisen stressin arvellaan vaikuttavan taudin puhkeamiseen.

Ruotsalaistutkimuksessa oli mukana yli 10 000 perhettä lapsineen. Lapsia seurattiin kaksivuotiaista neljätoistavuotiaaksi. Seurannan alussa lapsilla ei ollut diabetesta.

Tutkijat selvittivät perheiden elämäntapahtumia. Tutkimuksen aikana 58 lapselle puhkesi diabetes.

Vakavat elämäntapahtumat näyttivät kolminkertaistavan diabeteksen puhkeamisen riskiä, vaikka useiden rinnakkaisten tekijöiden vaikutus huomioitiin.

”Täysin uutta tietoa tämä ei ole, sillä vuosien aikana on epidemiologisissa tutkimuksissa saatu samoja havaintoja”, professori Timo Otonkoski arvioi tutkimusta. Otonkosken ryhmä tutkii Helsingin Biomedicumissa, kuinka insuliinia tuottavia saarekesoluja kehitetään kantasoluista.

Otonkosken mukaan on vaikea sanoa, ovatko vaikeat perhetapahtumat suora syy taudin puhkeamiseen. Ne voivat ehkä laukaista taudin lapsessa, jolla on ennestään riski sairastua diabetekseen.

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan perimä selittää yhä vahvimmin diabeteksen puhkeamista. Tutkijoiden mukaan stressin merkitystä pitäisi kuitenkin tutkia, etenkin stressin ja perimän yhteisvaikutuksen mekanismeja.

Ykköstyypin diabetesta on todettu Suomen diabetesliiton mukaan noin 50 000 ihmisellä. Puolet ykköstyypin diabeetikoista sairastuu lapsuudessa tai nuoruudessa ja loput vasta aikuisina.

Kakkostyypin diabetesta sairastavilla insuliinintuotanto heikkenee tai insuliini ei vaikuta riittävästi. Kakkostyyppiä sairastaa jopa 300 000 suomalaista. Taudin etenemistä voi hidastaa paitsi lääkkeillä myös liikunnalla ja terveellisemmällä ravinnolla.

Diabetes on yleistynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa.

Vierailija

Voi voi. Tämä uutinen vie minulta viimeisenkin uskon siihen, että tästä aiheesta (taudin 1-tyypistä) tehtäisiin enää mitään todellista tutkimusta.

 

Perintötekijöiden vaikutus on todettu jo lukuisissa aikaisemmissa tutkimuksissa, mutta toinen, useassa tutkimuksessa todettu tekijä: runsaan ja/tai varhain alkaneen maidon kulutuksen voimakkaasti sairastumisen todennäköisyyttä lisäävä vaikutus, halutaan näköjään aktiivisesti unohtaa. Tilalle pitää sitten keksiä uusia linjoja, ja mikäs sen parempi syntipukki kuin stressi; voin jo kuvitella kuinka kaikki kotipsykologit (miksei oikeatkin) hykertelevät käsiään päästessään toteamaan ja tuomitsemaan! (Sillä kenenkäs muun syytä lapsen stressi olisi, jos ei vanhempien?) Tämän saman uutisen lukijakommenteissa Hesarissa todettiinkin heti, kuinka ‘vanha kansa’ on aina tiennytkin asian olevan juuri näin!

 

(Ovatkohan muuten nykypäivän ihmiset joskus 100 vuoden kuluttua se mystinen ‘vanha kansa’, joka tiesi kaikesta kaiken?)

 

Perintötekijöillä voidaan selittää esiintyvyyden yleistaosa, mutta ne eivät milään selitä sairauden rajua yleistymistä Suomessa; esiintyvyys on kuusinkertaistunut (!) sitten 50-luvun. Voitko tosiaan uskoa siihen, että tällaisen kehityksen keskeinen syy voisi olla ‘vaikeat kokemukset’? Kun kehitys on kaiken lisäksi ollut tappavan tasaista, noin 4 %:n kasvua vuosittain, vuosikymmenestä toiseen.

 

Entäs tämä sitten: Jos kaksi henkilöä A ja B omaavat samantasoisen geneettisen riskin, ja vain B sairastuu, niin miten objektiivisesti todennetaan, että hänen kokemuksensa lapsena ovat olleet ‘vaikeampia’ kuin A:lla?

 

Tai tämä: Lapset sairastuvat nykyisin yhä nuorempina, usein jo alle 4-vuotiaina. Kuinka traumaattisena tuon ikäinen elämän ylipäänsä kokee, ellei sitten kohtalona ole ollut syntyä johonkin todelliseen perhehelvettiin - joita sentään on murto-osa kaikista perheistä. Hiekkalaatikolla nyt ei vielä maailmantuskaa podeta, ja ainakaan omat tuttavat, joilla on diabetesta sairastava lapsi, eivät millään tavalla kategorisesti poikkea muista tuntemistani ihmisistä.

 

Mm. suomalaisessa vertailututkimuksessa on todettu, että kun geneettinen riski on olemassa, niin puoli litraa maitoa päivässä (eli suositeltu määrä!) nostaa 1-tyypin diabeteksen puhkeamisen riskin kolmen- tai jopa viisinkertaiseksi. Samansuuntaisia tuloksia on saatu muissakin maissa. Ks. esim:

http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2013/nosto12_3.pdf

 

En jaksa uskoa, että tämän maitotekijän unohtuminen ja uudet tutkintasuunnat johtuvat silkasta typeryydestä, kyllä taitaa olla kaupalliset syyt takana. Surullista.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Hyvin oivallettu. Vika on kasvatuksessa!

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sisältö jatkuu mainoksen alla