Sinivalaassa kaikki on suurta: korvavaikkukin kertyy ison porkkanan kokoisiksi tulpiksi.
Sinivalaassa kaikki on suurta: korvavaikkukin kertyy ison porkkanan kokoisiksi tulpiksi.

Korvasta näkee elinikäisen altistuksen.

Hetulavalaiden korvakäytävässä on vahatulppa, joka kasvaa kerroksittain valaan koko elinajan. Tulppaa on 1950-luvulta saakka käytetty valaiden iän laskemiseen, ja nyt osoitettiin, että tulppaan kertyy näytteet valaan elämänsä aikana kohtaamista rasvaliukoisista kemikaaleista, kuten torjunta-aineista. Tulpan kerrosten ansiosta nähdään myös kunkin aineen kertymisajankohta, kertovat yhdysvaltalaiset tutkijat artikkelissaan Pnas-lehdessä.

Stephen Trumble Baylor-yliopistosta Texasin Wacosta työtovereineen sai 25 senttiä pitkän vahatulpan 21-metrisestä sinivalasuroksesta, joka oli kuollut laivan iskusta. Tulpassa erottui 24 kasvukerrosta, minkä mukaan valas oli elänyt 12-vuotiaaksi.

Tulpan kerroksista tutkijat saivat määritetyksi sekä ympäristöstä kertyneitä aineita että valaan omia hormoneita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ympäristömyrkkyjä, kuten polykloorattuja bifenyyleitä eli pcb-yhdisteitä, valas oli saanut erityisesti ensimmäisenä elinvuotenaan. Se oli todennäköiseti imenyt ne emonsa maidosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myöhemmällä iällä valas oli altistunut kahteen otteeseen elohopealle.

Valaan omista hormoneista tutkijat mittasivat stressihormoni kortisolia ja uroksen sukupuolihormoni testosteronia. Suurin kortisolimäärä näkyi heti testosteronin huippumäärän jälkeen: ilmeisesti pariutumiskausi rassasi valasnuorukaista. Sinivalaat tulevat sukukypsiksi noin kymmenvuotiaina, joten tämä yksilö ehti elää sukukypsää elämää vain pari vuotta ennen tuhoisaa tälliä.

Vahatulppamenetelmä on kiinnostava, koska elinikäisen kemikaalialtistuksen määrittäminen eläimistä on yleensä vaikeaa, tutkijat huomauttavat. Vaha säilöö sellaisiakin kemikaaleja, jotka rasvakudoksesta ajan myötä hajoavat, kuten polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli pah-yhdisteitä. Valaiden vahatulpat ovat sikälikin näppäriä tutkimuskohteita, että niitä on tallennettu museoihin 1950-luvulta saakka. Niistä näkee siis myös vuosikymmenten takaisia kemikaalikuormituksia ja valaiden stressitasoja. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla